Viime viikonlopun aterialle valikoitui sitruunakanaa, tai tarkemmin broilerin rintaleikkeitä sitruuna-kermakastikkeessa. Se on ikivanha ohje, joka on julkaistu Gloria-lehden parhaissa ruokaohjeissa. Ohjeen ”äitinä” on suuresti ihailemani Tello Anttila, nyt jo edesmennyt ruokataiteilija ja ”oikea” kuvataiteilija.

Ruokalajin pointti on vermutilla maustetussa kermakastikkeessa, jota voisi luonnehtia jumalaisen herkulliseksi. Ja broileripaloista tähän kannattaa ehdottomasti valita luullista rintaleikettä, jota näkyi olevan kaupassa niin Saarioisten Jyväbroilerina kuin Pirkka-tuotteenakin. Koska jälkimmäisen valmistajaksi osoittautui ensinmainittu, päädyin siihen. Kilohinta oli ainakin meidän marketissamme edullisempi.

Pidän muutenkin noista rintaleikkeistä enemmän kuin ohutleikkeistä  ja minuuttipihveistä ja mitä niitä nyt onkin, joisa on luut ja nahkat otettu pois. Meikäläisellä ainakin tahtovat kanaruoat mennä ennemmin yli- kuin alikypsiksi, ja kun lihapalassa on luu, varjelee se ainakin vähän paistotulosta. Lisäksi vanha sanonta ”luun vierestä liha on makeampaa” ( somerolaisittain ”luuvviärest liha o makjampaa”) pitää paikkansa. Tämäkin kanan rintapala oli mehukasta ja hyvänmakuista. Eikä sille mitään mahda, että rapeaksi paahtunut, parmesaanilla silattu pinta on melkein parasta!

SITRUUNAKANAA

4 kpl broilerin luullista rintaleikettä
1 kpl sitruunan
n. 1 dl vehnäjauhoja
suolaa, mustapippuria
paistamiseen: voita ja rypsiöljyä

kastikkeeseen:
0,5 dl valkoista kuivaa vermuttia
2 dl kuohukermaa
0,5-1 kpl sitruunan mehu
1 rkl sitruunankuoriraastetta

pinnalle:
1 dl parmesaaniraastetta

Kuivaa rintaleikkeet talouspaperilla ja valuta niille sitruunanmehua. Sekoita vehnäjauhoihin mausteet. Kierittele rintaleikkeet jauhoseoksessa.

Laita uuni kuumenemaan 175 C. Kuumenna paistinpannu ja sulata siinä nokare voita, lisää tilkka rypsiöljyä. Paista rintaleikkeet pannussa kauniin ruskeiksi.

Nosta leikkeet uunivuokaan. Kaada pannulle vermutti ja kerma, kiehauta. Lisää sitruunan mehu ja raastettu kuori. Vatkaa kastike sileäksi ja kaada uunivuokaan broilerileikkeille. Ripota niille vielä parmesaaniraastetta ja nosta vuoka uuniin.

Anna kypsyä noin 40 minuuttia tai kunnes broilerileikkeet ovat kypsät (tee terävällä veitsellä pieni viilto rintapalaan ja tarkista, että on kypsää).

Tarjoa sitruunakanaa riisin ja vihannesten kera.

Menköön nyt toinenkin kuva aiheesta, vaikka niin samankaltainen ensimmäisen kanssa onkin.

Pääsiäinen on sitten merkillinen juhlapyhäryväs, kun lomapäiviä on peräti neljä. Toisaalta kerrankin on aikaa vain olla, mutta esimerkiksi kotikokkaajalle voi tulla pohdittavaa pyhäpäivien ateriajärjestelyistä – etenkin, kun viisainta olisi hommata ainekset kaikkiin jo kiirastorstaina.

Edellisessä postauksessani kerroin meidän perheemme pitkäperjantain ruokalistasta, joka on siis se Kossumenu. Lauantaiksi olen suunnitellut skumppabrunssin, jonka voimin aloitamme lampaanpaistajaiset. Rakkaat pirkanmaalaisemme tuovat nimittäin tullessaan lampaan viulun. Köyliön Lallin Lampaasta hankitusta paistista valmistamme perinteisistä perinteisimmän kahvikermalampaan. Onkin ehtinyt kulua vuosia edellisestä!

Lammas ei kuitenkaan innosta kaikkia, joten kehitin tähän nyt muutaman esimerkkiaterian omista ruokaohjeistani. Aloitan viimevuoden pääsiäisateriasta.

• Bruschettaa parmankinkulla ja uunikuivatuilla tomaateilla
• Parsarisottoa ja kampasimpukoita
• Valkosuklaamoussea

Toinen versio voisi perustua lampaaseen:

• Uunipunajuuria ja vuohenjuustoa
• Abbacchio alla cacciatora (lammasta sardellien maustamassa liemessä, aah!)
• Sitruunatorttu ja kahvi

Kolmas voisi olla kalaversio:

• Juustokohokkaat annosvuoissa
• Kuninkaan kalaa
• Nutella-semifreddo

Ja neljäs vaikkapa kanaruokalähtöinen:

• Länsirannikon salaatti annosmaljoissa
• Sitruunakanaa yllä olevan ohjeen mukaisesti tai Rakuunan rintaa (eli rakuunakanaa)
• Pavlova Leena Palotien tapaan

Ja niin edelleen. Jälkiruoat voi korvata Mignon-munilla kaikissa menuissa. Tai Pupuneidin Pääsiäisrakeilla, joihin olen taas addiktoitunut. Olen jopa joutunut rajoittamaan niiden hankkimista, kun mieleeni palasi viime pääsiäisen hammasonnettomuus.

Jos eivät pääsiäisruoat nappaa, suosittelen kylmää lenkkimakkaraa suoraan jääkaapista, pitsaa pakastimesta ja pastaa valmiskastikkeella. Kyllä pääsiäisen voi viettää totaalilevossakin.

Tämä ihanuus tarttui Rouvaan eilisellä asiakaskäynnillä. Kukkakauppa Katariina on taas varustettu toinen toistaan ihanammilla kukkavirityksillä. Ja jos joku muu oli yhtä höhelö kuin minä ja laittoi toiveikkaana narsisseja ulkoilmaan (eikä vain kerran vaan kolmesti) niin niillä sipulinronteilla ei täksi pääsiäiseksi ole mitään virkaa. Sainkin urbaanin kevätvihjeen: kaarinalaisten kannattaa tarkkailla Kukkakauppa Katariinan toimintaa. Kun kaupan eteen ilmestyvät narsissi-istutukset, voi ne omalle pihallekin laittaa!

Meillä kävi muuten kerrassaan ihastuttavia virpojia palmusunnuntaina. Noitien kumppaniksi oli lähtenyt kissaksi pukeutunut nuori herrasmies. Hän toimi puhehenkilönä daameille. Kun kehuin, että ”onpas teillä on kauniit virpomavitsat”, vastasi kissaherra: ”Kyllä niistä niin kauhea homma olikin.” Käännyin ovelta, etten olisi tirskahtanut, joten en täysin kuullut loppujupinaa. Poika mutisi kuitenkin jotakin pellolla rämpimisestä. Yrittäjäaineista selvästi. Nuorena vitsa väännettävä!