Aurinkoista malkamaanantaita! Olemme siis päässeet hiljaiseen viikkoon, piinaviikkoon – tai suureen viikkoon, kuten ortodoksit pääsiäisviikkoa kutsuvat.
Rouva R. vietti parikymmentä vuotta sitten pääsiäistään Valamon luostarissa, ja se on kyllä jäänyt mieleen erityisenä kokemuksena. Pitkäperjantain täydellinen hiljaisuus, kun kirkonkelloja ei enää soitettu. Pääsiäisyön jumalanpalvelus kirkkotekstiilien vaihtoineen, ristisaatto kirkon ympäri, troparin toistaminen kerta toisensa jälkeen ja huikea keskiyön pääsiäisateria Trapesassa. Pääsiäispäivän riehakkuus. Suosittelen!
Vaan meilläpä valmistellaan paljon maallisempaa juhlintaa. Kuten olen jo maininnut, saamme maailman parhaat ja rakkaimmat pääsiäisvieraat Pirkanmaalta. Lupasivat lähteä polkemaan Raadelmaan heti pitkäperjantaina aamuvarhain (toivottavasti se klo 03:n lähtö oli vitsi?) ja vastoin noita pyhempiä pääsiäistapoja (kun ei saisi liettäkään lämmittää eikä muuta kuin kalaa syödä, jos sitäkään), aloitamme perjantaina Koskenkorva-aterialla. Löysin muutaman vuoden vanhasta Glorian Ruoka&Viini-lehdestä Kossu-menun. Se oli sen verran mainio, että toteutamme sen melkein sellaisenaan. Vain jälkiruoan vaihdoin:
- Mustikkamartini
- Koskenkorvalla graavattu lohi ja tilliöljy
- Kossuvaahdolla hunnutettu sienicappuccino
- Kossulla marinoitu paahtofilee, tulisenmakea kastike ja kasvikset (balsamicosipulit, paahdetut pikkuperunat)
- Nina Lincolnin jäädytetty suklaakakku + plörö
Plörö lienee tuttu? Kahvikupin pohjalle laitetaan lantti. Kuppiin kaadetaan kahvia niin paljon, että lantti peittyy. Sitteen kaadetaan kuppiin niin paljon Koskenkorvaa, että lantti näkyy taas. Lisätään ehkä sokeria ja juuvvaan poes!
Vaan jos kaipaatte vaihtelua kalaruokaohjeisiin, niin tässä olisi kelpo resepti. Jesse Söderlund valmisti viimeperjantaisessa Skanssin Citymarket-tapahtumassa lohipastramia ja sen lisäkkeenä lämmintä parsaperunasalaattia. Oli kyllä niin suunyötäistä herkkua että voi wau!
Ketterän pääsiäismenun saisikin nauttimalla tuota pastramia alkuruoaksi, sitruunaista kanaa pääruoaksi ja valkosuklaamoussea jälkiruoaksi. Kanaohjeen laitan blogiin pikapuoliin.
Kuulemiin!
Rouva Raadelmasta 
Hei kiva; kurkkasinkin tänne juuri sillä mielellä, että josko Rouvalla olisi jotakin pääsiäiseen liittyvää tarjolla. Vaikkapa ateriavinkkejä…Kiitos! -Kateellinen olen noista herneenversoista. Laitoi itse venhänjyviä itämään, vaan eivät itäneet. Taisivat olla liian vanhoja 😦
No ne sinun vehnäsi olivat samanlaisia kuin minun ”uunikuivatut” ensimmäiset herneeni, jotka eivät itäneet lainkaan. Harmi muuten, että herneenversot ovat jotenkin leimautuneet bensa-asemaravintoloiden ”vihreiksi”. Nehän maistuvat aivan verrattomilta!
Täydennän ateriavinkkiosastoa huomenna :)!
Minä onnistuin juuri homehduttaa liikakastelulla omat herneenversot. Kateellisena katselen noita sun versoja!
No voi rähmä :(. Pääsiäiseksi eivät taida uudetkaan enää ehtiä, mutta ainahan niitä kannattaa laittaa uusia tulemaan.