Jos eilen Varsinais-Suomessa sää oli helteinen ja muistutti heinäkuuta, on tänään syksyisen kylmää ja sateista. Tuuli on kääntynyt lounaaseen, ja se kasaa parhaillaan lisää sadepilviä tänne. No, onhan ensi viikolla jo syyskuu, joten eipä pitäisi olla mitään ihmettelemistä sääilmiöissä.

Valmistin meille sunnuntailounaaksi Mysi Lahtisen ohjetta parannellen ”Rakuunakanaa”, tai ”Rakuunan rintaa”, kuten reseptin kirjoittaja ruokalajia nimittää. Nimestä viis, tämä on hyvänmakuinen broileriruoka ja kuuluu kategoriaan kotiruokaa.

RAKUUNAKANAA

4 kpl broilerin rintapalaa, joissa on rintaluuta ja nahka jäljellä

marinadi:
0,5 dl rypsiöljyä
1 sitruunan mehu
2 tl hunajaa
2 tl sinappijauhetta
n.2 tl rakuunaa

paistamiseen: voita ja mustapippuria

kastikkeeseen:
2 dl vettä
1 kpl kanaliemikuutio tai kanaliemitiiviste
3 dl kermaa
2 rkl kastikesuurustetta (esim. Maizena ruskeakastike)
1 rkl rakuunaa
ripaus suolaa

Tähän ruokalajiin kannattaa valita broilerin rintaleikkeitä, joissa on nahka ja osa rintaluuta jäljellä. Kokeilin ohjetta muutama viikko sitten nahattomilla ja luuttomilla broilerinpaloilla, mutta niistä ei tullut yhtä hyviä. Broilerinpalat siis laitetaan marinadiin ja pidetään jääkaapissa yön yli.

Valmistuspäivänä broilerit otetaan huoneenlämpöön noin tuntia ennen valmistamista. Sulata pinnoitetulla pannulla noin 50 g voita, anna sen ruskistua kevyesti. Ripota pannulle mustapippurirouhetta ja anna sen kuohahtaa. Lisää valutetut broilerinpalat pannulle, ja ruskista ne kauttaaltaan. Siirrä broilerinpalat paistokasariin ja lisää pannulle noin 2 desilitraa vettä. Liuota siihen kanaliemitiiviste, ja lisää liemi siivilän kautta paistokasariin. Lisää kasariin noin puolet kermasta, ja keitä kastiketta miedolla lämmöllä yhteensä noin puoli tuntia.

Nosta kypsät broilerinpalat tarjoiluvadille ja peitä foliolla. Viimeistele kastike: lisää loppu kerma, rakuunaa ja kastikesuurustetta, sekoita hyvin ja kuumenna kiehuvaksi. Tarkista maku ja kaada kastike broilerinpaloille. Tarjoa rakuunakanaa esimerkiksi keitettyjen porkkanaviipaleiden ja riisin kera.

Itse valmistin tähän lisäkkeeksi salaatin, joka ei lainkaan sopinut rakuunakanan makuun. Jätän siis ohjeen odottamaan sopivampaa hetkeä. Rakuunasta en paljonkaan perusta mausteena, koska se on helposti dominoiva. Tähän soossiin rakuuna sopii niin hyvin, että muuta ei voisi ajatellakaan.

Jälkiruokana meitä odottavat raparperi-pannacotta-annokset, jotka tarttuivat matkaamme Citymarketin maistiaistiskiltä. Sunnuntai saa sitten jatkua samoissa levollisissa merkeissä kuin alkoikin.

Ai niin, pöytäliinasta sen verran, että löysin ”Pieni kulkunen” kangasta Marimekon pakanpääkasasta juuri sen verran, että sain siitä ommeltua meille pöytäliinan. Ei tullut tyyriiksi tämä tuuki!