Seurailen puolihuolimattomasti Allt Om Mat-lehden nettisivuja, ja aina välillä siellä on reseptejä, jotka suorastaan huutavat tulla kokeilluiksi. Jokin aika sitten silmiin osui levain-leivän ohje ja nyt kanelikierteiden. Niiden juju on pinnoitteessa. Pullat sivellään siirappivedellä ja hunnutetaan sokerilla. Suut makioiks!

Kanelikierteet
(noin 30 pullaa)

Taikinaan:

5 dl maitoa
150 g voita
50 g hiivaa
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 tl kardemummaa
1 tl  suolaa
10-12 dl vehnäjauhoja

Täytteeseen:

200 g notkeaa voita
3 rkl kanelia
1 dl sokeria

Pinnalle:

1/2 dl vettä
2 rkl vaaleaa siirappia

1 dl sokeria
1-2 tl vaniljasokeria

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Lisää maidon joukkoon voi, anna pehmetä hetken aikaa. Kaada maito-voiseos taikinakulhoon. Murenna joukkoon hiiva, sekoita. Lisää sokeri, kardemumma ja suola. Alusta taikina kiinteäksi vehnäjauhoilla. Taikina saa jäädä pehmeäksi.

Kohota taikinaa noin tunnin ajan lämpimässä, vedottomassa paikassa.

Valmista sillä välin täyte: sekoita huoneenlämpöiseen voihin kaneli ja sokeri.

Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle leivinpöydälle. Vaivaa sitä hetki ja jaa kahteen osaan. Kauli kumpikin taikinalevy vuorollaan noin sentin paksuiseksi suorakaiteeksi (noin 50 x 30 cm). Levitä täyte taikinalevylle ja käännä taikina pitkältä sivultaan kaksinkerroin. Leikkaa taikinasta noin 3 cm leveitä soiroja. Kiepauta ne kierteelle ja muodostele kierteestä kerä (turbaani).

Nosta pullat leivinpaperilla peitetylle uunipellille ja peitä leivonnaiset leivinliinalla. Anna kohota noin 40 minuutin ajan.

Sekoita pinnalle tulevat seokset: liuota siirappi lämpimään veteen. Sekoita sokeriin vaniljasokeria.

Lämmitä uuni 200 C. Paista pullat kauniin kullanruskeiksi (noin 20 minuuttia). Sivele pullat heti uunista otettuasi siirappivedellä ja ripota niille sitten runsaasti sokeriseosta. Jäähdytä ritilällä.

Vinkki! Jos et pidä vaniljasta pinnoitteessa, korvaa se kardemummalla.

Nämä pullat lähtivät eilen kalastusreissulle Herra Raadelman matkaan. Toivottavasti lisäävät kalaonnea 🙂

Tuossa pullataikinaohjeessa oli hyvää se, että voi lisättiin maidon joukkoon. Vaikkei se tyystin sulanut maitoon, onnistui taikinan valmistaminen Kitchen Aidilla paremmin kuin perinteisellä ohjeella, jossa voi lisätään taikinaan alustamisen loppuvaiheessa ja huoneenlämpöisenä. Jostakin syystä en ole onnistunut saamaan voita sekoittumaan taikinaan kunnolla. Periaatteesta en taikinaa koneen jäljiltä haluaisi vaivata, mikä kyllä varmistaisi rasvan tasaisemman sekoittumisen. Täysin sulatetusta voista taas mielestäni syntyy raskas taikina. Tämä on siis täydellistä mutua ja sarjassa ”jopas on murheet” Rouvalla…

Vaan ensi viikolla onkin luvassa hauska blogikisa, jonka voittona arvotaan 100 euron lahjakortti Expert-liikkeeseen. Se onkin kiva apuraha vaikkapa yleiskonehankintaan. Stay tuned 🙂

Lopuksi vielä kuva uudesta ruukusta, jonka hankintaa himmailin kolme kuukautta. Päätin antaa sen itselleni äitienpäivälahjaksi, vaikken mikään äiti olekaan. Ruukku on Myymälä Mielikuvasta, josta alkuvuodesta hommasimme makuuhuoneen sisustustarran. 

Ruukkuun tönäsin kotimaisen äitienpäiväruusun. Eikö muuten ole omituista, että Suomessa ei enää kasvateta leikkoruusuja? Tämä Lepolan puutarhasta kotoisin oleva ruukkuruusu edustanee uutta korvaavaa kesäkukkaviljelyä. Kaunis ja paikallinen 🙂

Oikein rentouttavaa viikonlopun jatkoa ja onnittelut kaikille äideille!