Elokuussa on jotakin samanlaista kuin tammikuussakin: paluu arkeen, rutiineihin, aikatauluihin – ja rukiiseen leipään kesän höttöleivonnaisten jälkeen. Rouva Raadelmasta on pitkään askaroinut kotileipoisen ruisleivän kimpussa, ja nyt on ainakin yksi etappi saavutettu: Raadelman ruisleipäset!

Projekti alkoi siitä, että sain viime vuonna Salosen leipomon ruistaikinajuuriarvonnassa voiton eli erän kuivatettua hapanleipäjuurta. Kokeilin sitä muutamaankin otteeseen, mutta en onnistunut taikinan kanssa. Leivästä tuli huonosti kohonnutta, tanttumaista. En tiedä vieläkään, mitä tein väärin. Asia jäi kuitenkin vaivaamaan (hehheh, onpa taikinamainen kielikuva).

Alkukesästä olin taas aivan kypsä kaupallisiin ruisleipäsiin, tiedätte nämä puikulat, reissumiehet jne. ”Ihan hyviä”, mutta ei nyt mitään varsinaista herkkua.

Lisäksi varsinaissuomalaiseen ruisleipään kuuluu ainakin minun mielestäni mausteeksi kumina. Sellaista ei ole löytynyt, ainakaan vaivattomasti. Ylhäisten leivän Peltopoika on ihan parasta, ja taitaa Salosen leipomollakin olla Kuminapala, mutta ne eivät kuulu lähikauppojemme valikoimiin.

Jostakin muistin sopukoista singahti mieleeni Helsingin Myllyn ”Myllärin ruisleipäaines” ja tadaa- yhdistämällä taikinajuuren valmiiseen ruisleipäainekseen sain aikaiseksi ainakin melko hyvän lopputuloksen. Tai no, hyvän. Tosihyvän.

Tuote on entuudestaan tuttu, sillä sain jokunen vuosi sitten blogiin testattavaksikin ruisleipäainesta (linkin takaa löytyy lisäjuttua).  ”Myllärin ruisleipäaineksessa” on mukana ruistaikinajuurta, ja niinpä sen boostaaminen omalla ruisjuurella tuottaa tulokseksi kuohkeampia leipäsiä. Toki käytän ohjeessani myös nokareen hiivaa, kun tässä ollaan jo kompromissilinjoille lähdetty. Oikein puhdasoppiset juurileipurit eivät käsittääkseni hiivapalaan tartu. Tässä siis ohjetta:

Raadelman ruisleipäset
(noin 30 kpl)

juuren elvyttäminen:
1 annos pakastettua ruistaikinajuurta
5 dl haaleaa vettä
5 dl luomuruisjauhoa

taikinaan:
1 dl kädenlämpöistä vettä
20 g tuorehiivaa
(noin 1 tl suolaa)
noin 1 rkl kokonaisia kuminoita
noin 11 dl Myllärin Ruisleipäainesta (750 g)

leipomiseen: luomuruisjauhoja

Ota pakastettu ruistaikinajuuri sulamaan hyvissä ajoin. Mittaa vesi taikinakulhoon ja lietä taikinajuuri veteen. Lisää luomuruisjauhot ja sekoita seos sileäksi, sakean puuron kaltaiseksi. Peitä taikinakulho ja jätä juuri elpymään huoneenlämpöön noin vuorokaudeksi.

Seuraavana päivänä sekoita juuri uudelleen tasaiseksi ja ota juurta talteen seuraavaa leivontakertaa varten. Pakasta juuriannokset heti.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää juuritaikinan joukkoon. Lisää (suolaa) ja kuminat sekä Myllärin ruisleipäainekset kerralla. Aloita taikinan vaivaaminen. Taikina huokailee ja naksuu, kun sitä vaivattu tarpeeksi.

Peitä taikina-astia ja nosta lämpimään paikkaan kohoamaan. Kohotusaika on noin 1,5 tuntia.

Ripota leivinalustalle reilu kerros luomuruisjauhoja, ja kumoa sille kohonnut ruistaikina. Vaivaa taikinaa muutaman minuutin ajan. Muodostele taikinasta tanko (halkaisija noin 7 cm). Jaa tanko noin 30 palaan. Litistele palat ja nosta leivinpaperilla peitetyille leivinpelleille. Ripota halutessasi luomuruisjauhoja leipäsille ja peitä ne leivinliinalla. Anna leipästen kohota lämpimässä paikassa noin tunnin ajan.

Kuumenna uuni 250 C. Paista ruisleipäsiä noin 20 minuutin ajan. Peittele kypsät leivät leivinliinalla. Heti, kun sormet sietävät, ota maistiaisleipänen ja sivele sille voita. Sulje silmät ja nauti.

Ja tässä sitten oma suosikkileipäni: ruisleipästä, voita, metukkaa, tomaattia ja basilikaa. Nam. Joku Karhu vielä tuohon kyytipojaksi ja vot…

Eilisellä muistulien yön iltapalalla ruisleipäset pääsivät pääosaan, nyt tosin itse savustetun lohen, klassisen munakokkelin ja tuon Karhun kanssa.

Oli hyvää, ei voi kiistää.

Yhden työjutun vuoksi kävin perjantaina poimimassa muutaman kaislan Raadelman rannasta. Siitä sitten lähti idea kattaa vanhalla kunnon ”Kuuskajaskari”-liinalla. Sekin löytyi kaappien kätköistä taannoisten kirppistelyiden ansiosta.

Vaan nytpä toivotan teille kaikille oikein ihania viimeisiä kesäpäiviä. Viikon päästä ollaan jo syyskuussa. Kuulemiin!