Ja pärjäävät niin hyvin, että etanat saavat jatkaa elämäänsä puutarhassa. Tarjolla siis Filets de Hareng à la Bourguignonne eli silakoita valkosipulietanoiden tapaan.

Juhlimme viime viikonloppuna Herra Raadelman syntymäpäivää, ja koska juhlakalu on älmäs valkosipulietanoille, valikoitui ruokalistalle suosikkiherkku pienellä twistillä eli vaihtamalla säilyke-etanat silakkafileisiin.

Ohje on bongattu iki-ihanien Kauppatorin Kalapoikien kotisivuilta, jossa on monta muutakin huippuohjetta. Muistaakseni samainen resepti löytyy myös Anna-Maija Tantun silakkakeittokirjasta.

Etanasilakat
(4 annosta)

noin 350 g pienikokoisia silakkafileitä
suolaa ja mustapippuria myllystä
½ dl ruohosipulisilppua
½ dl persiljasilppua
50 g voita
2-3 valkosipulikynttä

Varaa ruokailijalle silakkafileitä yhtä monta kuin etanapannussa on koloja. Levitä silakkafileet auki, nahkapuoli alaspäin leivinpaperin päälle.

Ripottele pintaan kevyesti suolaa ja pippuria. Anna imeytyä n 10 minuutin ajan. Irrota nahat silakkafileistä. Kiedo silakkafileet rullalle ja nosta etanapannujen koloihin. Yhteen koloon mahtuu kahdesta kolmeen silakkafileetä.

Purista valkosipulit pehmeään rasvaan ja sekoita tasaiseksi. Lisää voi-valkosipuliseokseen yrttisilppu. Lusikoi nokare valkosipulivoita jokaisen fileen päälle.

Kypsennä 225°C uunissa n. 15 minuuttia. Anna rauhoittua pari min ennen tarjoilua, ettei kitalaki pala.

Tarjoile lisänä paahdettua ruisleipää ja olutta.

Hyviä olivat, ja jotenkin miellyttävämpiä syödä kuin nilviäiset. En nyreksi etanoita, mutta monesti niitä nauttiessa on käynyt mielessä etanoiden todellinen alkuperä. Täytyy toki tunnustaa, että en ole maistanut tuoreita etanoita, vain noita tölkitettyjä. Mahtaakohan Ahvenanmaalla olla vielä etanafarmi, josta sai ”pyyntituoreita” etanoita? 

Jos etanoiden valmistaminen kiinnostaa, niin täältä blogistani löytyy todella hyvä ohje sinihomejuustoisille etanoille. Samoin herkkusienistä valmistetuille vale-etanoille, nam.

Täällä Raadelmassa on ollut ajoittain kevättä ilmassa, mutta niin myös hyytävää kylmyyttä. Kulunut viikko on mennyt edellisviikon lomailuista ja kesäaikaan siirtymisestä toipuen. Ikä teettää kaikenlaisia palautumis- ja sopeutumisilmiötä.

Oikein aurinkoista loppuviikkoa ja viikonloppua! Ensi viikolla luvassa keittokirjakatsausta. Kuulemiin!