Eipä näytä hääviltä tämä ruokalaji, mutta maku oli mitä parhain. Vuoasta löytyy pakasteseitiä, tilliä ja perunamuusia – täydellinen turvaruoka!

Pehmeä uunikala

1 pak pakasteseitiä tai vastaavaa tai tuoretta kalafileetä(400 g)
0,5 kpl sitruunan mehu
n. 0,5 tl suolaa
1 tl sitruunapippuria (tai mustapippuria)
1 ruukku tilliä ja/tai ruohosipulia

perunaseokseen:
n. 5 dl valmista perunamuusia
n. 0,5 dl kermaa
(ripaus suolaa)
125 g mietoa juustoraastetta (esim. Mozzarella)
1 kpl kananmuna

pinnalle: nokare (sitruunanmakuista) voita

vuoan voiteluun: voita tai rypsiöljyä

Anna pakastekalan sulaa huoneenlämmössä muutaman tunnin ajan. Kala saa jäädä kohmeiseksi.

Voitele uunivuoka. Laita uuni kuumenemaan 200 C. Paloittele pakastekala ja nosta palaset uunivuokaan. Purista puolikkaan sitruunan mehua kalapaloille ja ripota niille mausteita. Hienonna tilliä ja/tai ruohosipulia, ja ripota sitäkin kalapaloille.

Notkista muusia kermalla, tarkista samalla maku ja lisää tarvottaessa ripaus suolaa. Sekoita joukkoon juustoraaste ja kananmuna. Levitä muusiseos kalapalojen päälle. Laita lopuksi muusin pinnalle nokare sitruunanmakuista voita.

Nosta vuoka uuniin. Kypsennä noin 25 minuuttia 200 C uunissa, laske sitten lämpötila 150 C ja jatka kypsentämistä vielä noin 20 minuutin ajan.

Turvaruoat ovat tulleet Rouva R:lle tutuiksi yli 15 vuotta jatkuneen Crohnin taudin vuoksi. Ajoittain voin aivan mainiosti, ajoittain en. En ole tästä pikku ongelmastani jaksanut kummemmin avautua, mutta nyt päätin niin tehdä. Oireita on alkanut ilmetä taas tihenevästi, joka puolestaan näkyy esimerkiksi blogin päivitystahdin hidastumisena. 

Crohnin tauti kuuluu IBD-ryhmään eli se on inflammatory bowel disease. IBD-sairaudet ovat siis kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia. Ne ovat autoimmuunisairauksia, eli maallikkokielisesti ilmaistuna elimistön puolustus- tai torjuntasolut käyvät omiensa kimppuun ja tuohoavat omia kudoksia, kun pitäisi häätää viholliset pois. Aika pa–a homma, ihan sananmukaisesti.

Lisäkurjuutta aiheuttaa alentunut vastustuskyky, jonka ansiosta imuroin suunnilleen kaikki flunssat, kröhät ja klesat, joita on liikkeellä. Pyörähdys väkijoukossa riittää. 

No, parhaillaan kipuilen jotakin syysflunssaa, ja siksi siis ryhdyin eilen valmistamaan tuota pakastekalavuokaa. Nuorempana pystyin syömään melkein aina melkein mitä vaan Crohnistani huolimatta, mutta näin vanhemmiten olen alkanut huomata muutoksia tässäkin asiassa. Punainen liha ei oikein enää sovi ja raakojen kasvisten kanssa saa olla tarkkana. Parhaita turvaruokia ovatkin kala ja peruna.

Ihan huippuherkkua ovat silakanperunat! Tällä viikolla Turussa on silakkamarkkinat, josta voisi käydä hankkimassa kunnollista suolasilakkaa. Voi noita itsekin suolata.

Myös lohilaatikko sopii rauhallisempaan, vatsaystävällisempäänl ruokailuun. Samoin Janssonin kiusaus, mutta se on inan rasvaisempaa ja rajumpaa kuin lohiloota.

Myös keitetystä kanasta valmistettu gratiini, sunnuntaikana on lempeä ruokalaji.

Ja löytyypä liharuokapuoleltakin sopivia vaihtoehtoja, kuten tilliliha. Arvatkaapa, kuinka suosittua tämä on meidän perheessä? Tasan puolet tykkää, puolet ei.

Siis kuulemiin nyt joksikin aikaa! Poden flunssan pois ja palaan blogosfääriin toivottavasti mahdollisimman pian.