Välillä on mukava palata ihan tavallisen kotiruoan pariin. Esimerkiksi lihapullat, kermakastike, perunamuusi, puolukkahillo ja maustekurkut muodostavat mukavan kotoisan aterian. Arkisenkaan ruoanvalmistamisen ei tarvitse olla tylsää rutiinia: voi haastaa itseään uusilla kokkailutekniikoilla, paneutua raaka-aineiden huolelliseen valitsemiseen tai vaikka satsata aterian visuaaliseen puoleen.

Lihapullien – tai lihapyöryköiden – valmistusohjeita on varmasti yhtä paljon kuin kokkejakin. Itselleni lihapullat olivat pitkään suuri arvoitus: miten onnistua saamaan kunnollinen rakenne ja täyteläinen maku samaan palleroon?

Olen kehittänyt tätä ohjetta parista näkökulmasta:

-ensinnäkin olen hylännyt jatkeaineiden (=korppujauho tai vaalea leipä) turvottamisen kermassa, koska mielestäni siitä syntyy sementinkaltainen seos jota on vaikeaa työstää eteenpäin. Alustan lihapullataikinan ja tarkkailen massan rakennetta samalla. Lisään tarvittaessa nestettä ja/tai jatkeainetta, jotta lopputulos on napakka mutta ei kova.

-toiseksi: koska lihapullataikinan raaka-aineiden tulisi olla samanlämpöisiä, olen päätynyt sipulin osalta kuullottamaan ja maustamaan sen samanaikaisesti, sekä tietenkin jäähdyttämään tämän jälkeen. Tämän työvaiheen etuna on myös se, että sipuli muhentuu likimain tunnistamattomaksi. Tästä on etua, jos lihapullia tarjotaa jollekin sipulikielteiselle henkilölle (näitäkin maailmaan mahtuu).

-aiemmin paistoin lihapulliin vielä rapeat pinnat ja loppukypsensin ne uunissa, mutta nyt olen luopunut tästä käristämisestä. Mutta vinkkinä tämä, jos tuntuu siltä että lihapullat ON PAISTETTAVA!

Raaka-aineista vielä: monissa resepteissä kehotetaan valitsemaan rasvaisempaa naudan jauhelihaa tai sika-nauta-jauhelihaa. Perusteluna on lihapullien mehukkuuden säilyminen. Itse suosin vähärasvaista naudan jauhelihaa (rasvaa 10%), mutta lisään massaan kunnon kuohukermaa. Makuasioita nämäkin.

Tässä näkyy lihapullan leikkauspinta: se on aika tiivis mutta ei sellainen ”kireä”. Lihapullasta näkee myös sipulin esikypsentämisen merkityksen: sipulipalat sulautuvat massaan melkein täysin.

The Lihapullaohje
(noin 50 pullaa)

2 kpl sipulia
noin 2 rkl voita
1 tl paprikajauhetta
1 tl sokeria
noin 0,5 tl merisuolaa
mustapippuria myllystä
1-2 rkl soijakastiketta (Kikkoman)

600 g naudan jauhelihaa (paistia tai vähärasvaista)
3 dl kermaa
3 kpl kananmunia
noin 0,5 dl korppujauhoja
1 tl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta
(n. 0,5 tl jauhettua maustepippuria)

uunivuoan voitelemiseen: voita

Hienonna sipulit huolellisesti. Kuumenna kasarissa voi ja kuullota sipulisilppu. Lisää kuivat mausteet ja paahda hetki. Lisää soijakastike ja kiehauta seosta kunnes soijakastike on imeytynyt sipuliin. Jäähdytä seos.

Sekoita kulhossa jauheliha, jäähtynyt sipuliseos, enin osa kermasta, kananmunat, korppujauho ja mausteet. Lisää korppujauhoja tai kermaa ”tarpeen mukaan” eli sormituntumalla, kunnes taikina tuntuu napakalta. Tässä vaiheessa ennemmin löysältä kuin liian kiinteältä.

Anna lihapullamassan tekeytyä huoneenlämmössä noin puoli tuntia. Tarkista vielä taikinan kiinteys: jos on löysää, lisää rippunen korppujauhoja, jos tiukkaa, liraus kermaa/vettä.

Kuumenna uuni 175 C.

Pyörittele taikinasta kostutetuin tai öljytyin käsin lihapullia. Lado ne vieriviereen voideltuun uunivuokaan. Nosta vuoka uuniin. Kypsennä noin 25 minuutin ajan, laske loppuvaiheessa uunin lämpötila 150 C ja peitä vuoka kannella tai foliolla.

Tarjoa lihapullat kuumina perunamuusin ja kermakastikkeen kera tai jäähdytä ne nopeasti. Maistuvat mainioilta myös kylminä hiukopaloina.

Kermakastike on jotenkin kuulostanut tunkkaiselta, mutta nyt olen oivaltanut uutta ja palauttanut soosin arvoonsa.

Katselin taannoin Instagramissa, kuinka Hanna Gullichsen valmisti aivan huikeata perunagratiinia Cacio&pepe – pastan reseptiä mukaillen. Päätin kokeilla mustapippurin paahtamista minäkin ja nyt olen aivan koukussa siihen! Tässä siis pippurisen kermakastikkeen ohje.

Vinkki vielä: tästä saa myös pippuripihville oivan kastikepohjan, kun lisää mukaan konjakkia ja käyttää kastikkeen pihvinpaiston jälkeen pannulla imaisemassa maut mukaansa.

Pippurinen kermakastike

noin 1 tl rouhittua mustapippuria
1 rkl voita
1-2 tl Dijonin sinappia
1 rkl tomaattipyreetä
0,5 tl sokeria
0,5 tl suolaa
noin 3 dl kuohukermaa
tilkka Worcestershire-kastiketta
liraus viinietikkaa tai sitruunanmehua
(vettä)

Kuumenna kastikekasari. Ripota mustapippurirouhe kasarin pohjalle ja paahda muutaman minuutin ajan tai niin pitkään, että pippurirouhe alkaa tuoksua voimakkaasti. Kaada pippurit kulhoon odottamaan.

Laita kasariin voi, Dijonin sinappi ja tomaattipyree. Kuumenna seosta, kunnes se ruskistuu kevyesti. Lisää sokeri, suola ja paahdettu mustapippurirouhe, sekoita tasaiseksi ja lisää noin puolet kermasta. Kiehauta kastikkeen pohja ja jätä se poreilemaan miedolle lämmölle. Lisää kermaa pikkuhiljaa.

Kun kastike alkaa olla sopivan sakeaa, lisää Worcestershire-kastiketta ja tilkka viinietikkaa tai sitruunanmehua (tai konjakkia?). Maista. Jos kastike muuttuu kovin sakeaksi, voi sitä ohentaa vesitilkalla.

Ja sitten vielä perunamuusi! Onneksi nykyään kaupoissa kiinnitetään huomiota laadukkaisiin perunoihin, koska muusinvalmistuksen oleellisin vaihe on sopivan perunalajikkeen valitseminen. Mitä jauhoisempi peruna, sitä parempi muusi.

Käytän muusin nesteenä kiehuvan kuumaa maitoa, jotta peruna ei liisteröityisi murskausvaiheessa. Voinokare tukee mielestäni samaa asiaa valmistuksen alkuvaiheessa.

Perunamuusi

noin 1 kg jauhoisia perunoita (Rosamunda, Afra, Pito, Puikula)
vettä ja suolaa keittämiseen
noin 25 g voita
noin 2 dl kiehuvan kuumaa maitoa
suolaa
voita maun mukaan

Kuori perunat ja lohko ne karkeasti. Kiehauta vesi ja lisää suola sekä perunalohkot. Keitä, kunnes perunat ovat kypsiä. Valuta perunat hyvin ja kuumenna niitä vielä hetki kattilassa, jotta kaikki vesi haihtuu. Lisää voi ja murskaa perunat esim. sähkövatkaimella. Lisää kiehuvan kuuma maito vähitellen perunasurvokseen. Vatkaa muusi kuohkeaksi. Mausta muusi lopuksi suolalla ja voinokareella.

Lihapulla-ateriaan kuuluu myös kirpeämpiä osasia: maustekurkku ja puolukkahillo. Suosimme yleensä paikallisia tuotteita, joten Sauvon Säilykkeen kurkut sopivat tähän oikein hyvin. Puolukkahillona meillä oli nyt Pulmupuolukkaa, jota innostuin kokeilemaan viime syksynä. Hyvin oli säilynyt, resepti löytyy googlettelemalla.

Tässäpä siis melko pitkä lätinä aiheesta kotiruokaa meidän tapaan!

Kevään merkkejä on jo löytynyt mukavasti. Idän sinililjat ovat jo nostaneet kukintojaan marrosta.

Kesänkaipuu on tänä vuonna ehkä tavanomaista voimakkaampaa. Odotan vain sitä, että pääsee nauttimaan lämpimistä kesäilloista ulkosalla. Eipä ihminen paljoa tarvitse!