Loppukesä ja rapukekkerit – vastustamaton yhdistelmä? No on. 

Olimme pitkään kahden vaiheilla, ryhtyäkö kahdenkeskisiin rapujuhliin vai ei. Oli jo työkiireitä ja kaikkea yrittämiseen liittyvää sälää hoitamatta. Lopulta homman ratkaisi Stockmannin kanta-asiakastarjous: juuri sopiva erä valmiiksi keitettyjä täplä- ja jokirapuja kohtuulliseen hintaan! Ei huono, kuten rakas puolisoni asian ilmaisee.

Siispä tilaus vetämään, ravut Stockalta kylmälaukkuun ja kotiin pohtimaan muuta tarjottavaa. Paahtoleipää, voita ja tilliä tietenkin, mutta päätin kerrankin leipoa lisäeineeksi Västerbotten-juustopiirakan. Olin nimittäin tätä komboa pohtinut useaan otteeseen, myös täällä blogissa.

Ja kappaskepposta, se toimii! Ihan mahtava makunautinto, etenkin Absolut-näkäräisellä vahvistettuna!

Kokeilin uutta ohjetta juustopiirakalle, tämä on Fazerin (vai Amican?) sivustolta ja hyväksi havaittu:

Västerbotten-piirakka rapujuhliin

Pohjaan:
3 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
125 g voita
1 kananmuna

Täytteeseen:
3 kpl kananmunaa
300 g raastettua Västerbotten–juustoa
2 dl kuohukermaa
1 dl kevytmaitoa
1 tl suolaa
½ tl jauhettua mustapippuria

Sekoita jauhot ja suola. Nypi huoneenlämmin voi jauhojen joukkoon. Lisää lopuksi kananmuna ja sekoita taikinaa varovasti niin, ettei se sitkisty. Anna taikinan levätä puoli tuntia jääkaapissa.

Painele taikina noin puolen sentin kerrokseksi voidellun piirakkavuoan pohjalle ja pistele siihen haarukalla reikiä. Esipaista piirakkapohjaa 200 asteessa 10–15 minuuttia. Taikina riittää 24 cm piirakkavuokaan.

Raasta juusto. Sekoita täytteen muut ainekset keskenään. Lisää juustoraaste ja sekoita täyte tasaiseksi. Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Piirakka on valmis, kun täyte on jähmettynyt ja kauniin ja tasaisen ruskea.

Stockmannin rapujen keitinliemi maistui hyvin pitkälti samalta kuin oma versioni, joka perustuu tiettävästi Hotelli Palacen reseptiin. Nam.

Me napsimme vain vähän suklaata rapujen jälkeen, mutta rapukekkereiden jälkiruoaksi olisi sopinut tämä herkku eli ”Vadelmat punaviinissä”.

Tänä kesänä vadelmista taisi tulla hyvä sato, koska niitä on ollut ihan laatikkokaupalla myynnissä. Uskoisin, että tämä resepti toimisi pakastemarjoillakin, mutta en ole kokeillut. Ohje on Hesarin suuresta keittokirjasta. Makuelämys on hyvinkin ranskalaisvaikutteinen:

Vadelmat punaviinissä
(4 annosta)

1 l vadelmia
2 dl punaviiniä
0,5 dl sokeria
noin1 rkl appelsiininkuoriraastetta

ranskalainen kermavaahto:
2 dl kuohukermaa
1 dl creme fraichea
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Mittaa vadelmat, viini ja sokeri kannelliseen astiaan. Lisää appelsiininkuoriraaste. Peitä kannella, nosta jääkaappiin ja marinoi muutaman tunnin ajan. Sekoita välillä. Jaa seos annosmaljoihin ja viimeistele ranskalaisella kermavaahdolla, joka valmistuu sekoittamalla vaahdotettuun kermaan notkistettu crem fraiche ja sokerit.

Rapukattaukseen sain innoitusta vastikään tilaamistani keittiöpyyhkeistä ja pellavaisista lautasliinoista, joita kumpiakaan en ole raaskinut vielä ottaa käyttöön (kattauskuvan paperilautasliinat löysin Iittalan myymälästä). Nämä pellavaiset ovat Kuovi by Kaipiainen -verkkokaupasta ja ihan omilla rahoilla hankittuja, ei siis mikään sponssijuttu.

Kuovi-yrityksen taustalla ovat keraamikko Birger Kaipiaisen sukulaiset, jotka ovat digitoineet Paratiisi-astioista tutut kuviot ja tuottavat painetut laatutekstiilit Suomessa. Kaunista käsityötä ja ystävällistä palvelua verkkomyymälässä, suosittelen!

Jokunen viikko sitten piipahdimme Herra R:n kanssa Åblogien kirppistapahtumassa, ja sieltä tarttui matkaan jännä päreastia sekä yksi uusi sohvatyynyn päällinen. Olohuone etsii syksyistä ilmettään vielä, sillä en ole pystynyt ratkaisemaan sävy- tai värimaailman muutosta. Kauheata, mikä ongelma! Muutenkin nämä meikärouvan jutut alkavat kuulostaa varsin elitistisiltä…

Syyskuukin pääsi yllättämään. Arkea on jo eletty kuukauden päivät, ja pakko myöntää, että jokin ihmeellinen apeus on vallannut mielen. Ehkä kesää tuli odotettua liian pitkään eikä sitä sitten koskaan oiken ollut. Huonoin kesä miesmuistiin säidenkin puolesta. Niin että blääh ja leppoisaa sunnuntaita kuitenkin!