Tervehdys tuulisesta, sateenkarvaisesta Raadelmasta. Olemme yrittäneet palata arkiseen aherrukseen ruhtinaallisen loman jälkeen, mutta nihkeästi on edetty. Tässä kuitenkin muutamia arkisempia ruokavinkkejä: kanawokkia, pinaatti-fetajuustopiirakka ja munakoisopaistosta.

Grillauskiintiömme täyttyi noin viikko sitten. Vaikka olemme tänä kesänä nauttineet parhaista grillilihoista ikinä, niin aika aikaa kutakin. Ihan tavallinen keittiön liedellä valmistettu kanawokki maistui pitkästä aikaa todella hyvältä.

Kanawokkia talon tapaan

mausteseokseen:
pingispallon kokoinen pala inkivääriä
3 kpl valkosipulin kynttä
1 kpl punainen chili

wokkiin:
noin 500 g broilerin rintafileetä
0,5 kpl jättisipulia tai 1 tavallinen sipuli
2 kpl porkkanaa
1 kpl kesäkurpitsa (pieni)
1 kpl paprika
1 rasia tuoreita herkkusientä
1 purkki ananaspaloja ananasmehussa (170 g)
merisuolaa ja mustapippuria myllystä

kastikkeeseen:
0,5 dl kuivaa sherryä
0,5 dl soijakastiketta
ananastölkin mehu
0,5 dl mangochutneyta
0,5 dl Paholaisen hilloa
2 rkl hunajaa
1 rkl maizenaa

paistamiseen: rypsiöljyä ja tilkka seesamiöljyä, jos sattuu olemaan

Kuori ja hienonna inkivääri ja valkosipuli. Hienonna chili. Sekoita ainekset keskenään ja jätä odottamaan.

Kuutioi tai suikaloi broilerin rintafileet. Kuori ja suikaloi porkkanat. Huuhtele ja suikaloi kesäkurpitsa ja paprika. Viipaloi herkkusienet. Valuta ja kuutioi ananasviipaleet. Kasvisvalikoimaa voi muokata oman maun ja kodin varastojen mukaan.

Kaada paistinpannuun rypsiöljyä ja sen joukkoon tilkka seesamiöljyä, jos sattuu olemaan varastoissa. Ruskista ensin broileripalat pannulla. Lisää sitten kasvikset vähissä erin. Paista niitä hetki pannulla, kasvisten tulee olla kypsiä mutta ei pehmeitä vaan rapeita. Lisää pannulle nyt mausteseos ja kääntele ainesten joukkoon. Mausta wokkiainekset kevyesti suolalla ja mustapippurilla.

Valmista kastike: mittaa nesteet pieneen kulhoon ja lisää maizena sekä loput aineet. Kaada seos hetkeä ennen ruoan tarjoamista kattilaan, kiehauta kunnolla ja hauduta vielä muutama minuutti. Tarkista maku.

Tarjoa kanawokkia basmatiriisin kera.

Kaupan vihannestarjonta on parhaillaan huikeaa! Löysin lähimarketista ison pussillisen lähellä tuotettua pinaattia – ja ihan kohtuulliseen hintaankin. Päätin leipaista perinteisen pinaatti-fetajuustopiirakan. Etsin reseptiä täältä blogistani, ja kuinka ollakaan, sitä ei löytynyt. No nyt löytyy…

Pinaatti-fetapiirakka

1 pak valmista piirakkapohjataikinaa (esim. Myllyn paras)
tai itse tehty pohjataikina esimerkiksi tällä ohjeella

täytteeseen:

250 g tuoretta pinaattia
ryöppäämiseen vettä
1-2 kpl sipulia
2 rkl voita
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
200 g fetajuustoa
3 dl kermaa
3 kpl kananmunia
0,5 tl muskottipähkinää

Sulata piirakkataikina pakkauksen ohjeen mukaisesti tai valmista taikina itse. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille, vuoka halkaisijaltaan noin 24 cm.

Huuhtele pinaatit ja poista paksuimmat lehtiruodit. Valuta pinaatti hyvin, hienonna se karkeasti. Hienonna myös sipuli. Kuumenna paistokasari, sulata nokare voita ja lisää pannulle ensin sipuli. Kun sipuli on kuullottunut, lisää pannulle pinaatti. Kääntele hetken aikaa. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Anna jäähtyä hetkinen.

Kuumenna uuni 175 C.

Kuutioi valutettu fetajuusto. Vatkaa kananmunat ja kerma sekaisin. Mausta muskottipähkinällä.

Levitä pinaatti-sipuliseos piirakkataikinalle. Levitä sille fetakuutiot. Kaada lopuksi päälle kerma-kananmunaseos. Nosta piirakka uuniin ja kypsennä noin 40 minuutin ajan.

Tarjoile pinaatti-fetapiirakka hieman jäähtyneenä.

Melanzane alla Parmigianaan ihastuin (muistaakseni) viime kesänä, ja olen sitä muutamaan kertaan valmistanutkin. Ihan huikea ohje Hanna Jensenin blogista, jota ei taida enää olla olemassa. Joten tässäpä kertauksena! Hetken mielijohteesta ei muuten kannata hommaan ryhtyä, työvaiheita riittää ripeällekin kokkerskalle:

Melanzane alla parmigiana

yhteensä 1 kg munakoisoja ja (pieniä) kesäkurpitsoja
600 g (kirsikka)tomaatteja (osan voi korvata laadukkailla tölkkitomaateilla)
2 kpl pientä porkkanaa
3-4 kpl lehtisellerin vartta
1 kpl keskikokoinen sipuli
2 kpl valkosipulin kynttä
n. 2 dl tuoretta, hienonnettua basilikaa
0,5 tl chilihiutaleita tai 1 kpl pieni, tuore chilipaprika
250 g mozzarellaa / 2 palloa
200 g parmesaanijuustoa (ei valmisraastetta)
mustapippuria ja suolaa myllystä

itkettämiseen: karkeaa merisuolaa
paistamiseen: voita ja oliiviöljyä
leivittämiseen: vehnäjauhoja

Pese vihannekset. Leikkaa munakoisot ja kesäkurpitsat pituussuunnassa sentin paksuisiksi viipaleiksi, ripottele päälle suolaa ja jätä tekeytymään 45 minuutiksi.

Valmista tomaattikastike sillä aikaa, kun munakoisot ja kesäkurpitsat itkevät. Jos käytät tuoreita tomaatteja, kalttaa ne. Leikkaa sellerinvarret ja porkkanat pieniksi kuutioiksi. Hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet.

Lämmitä kasarissa 2 rkl oliiviöljyä, lisää sipuli ja freesaa kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi. Lisää valkosipuli ja paistele muutama minuutti lisää. Lisää porkkana, selleri ja tomaatit. Leikkaa puolet basilikasta pieneksi hakkelukseksi ja lisää mukaan. Mausta suolalla, pippurilla ja chilihiutaleilla tai kokonaisella chilipaprikalla. Laita kansi päälle ja keittele seosta miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Ota lopussa chilipaprika pois.

Palaa munakoisoihin sekä kesäkurpitsoihin. Huuhtele ne ja kuivaa talouspaperilla. Painele kasvisviipaleet vehnäjauhossa ja nostele ne leivinpaperille odottamaan paistovuoroaan. Kuumenna paistinpannu, ja sulata siinä voita. Lisää tilkka oliiviöljyä. Paista munakoiso- ja kesäkurpitsapaloja molemmin puolin viitisen minuuttia tai kunnes ne ovat kullankeltaisia. Valuta talouspaperilla ja jätä odottamaan hetkeksi.

Lämmitä uuni 175 C. Leikkaa mozzarellapallot pieniksi kuutioiksi ja raasta parmesaanijuusto.

Kokoa paistos: Laita uunivuoan pohjalle ensin tomaattikastiketta, sitten munakoiso- tai kesäkurpitsaviipaleita ja lisää sen päälle mozzarellaa ja osa parmesaanista. Toista, kunnes ainekset on ladottu vuokaan. Säästä noin 2 rkl parmesaanijuustoa kuorrutukseen.

Laita sitten vuoka uuniin ja paista 35 minuuttia. Ota vuoka ulos, lisää säästämäsi parmesaani, sirottele se vuoan pinnalle ja laita takaisin uuniin 10 minuutiksi. Anna vetäytyä tunti. Laita päälle basilikaa, vähän oliiviöljyä ja tarjoile kylmänä tai lämpimänä.

Tuo alussa mainitsemani ”ruhtinaallinen” loma on ilmauksena vähän samaa sarjaa kuin ”kauneus on katsojan silmissä”. Kaksi ja puoli viikkoa lomailua sujahti ohi sellaisella nopeudella, että ei vieläkään ole mennyt tajuntaan.

Emme siis tehneet oikeastaan mitään, mutta olo poikkesi arjesta kuitenkin oleellisesti. Valvoimme yökaudet kaikenlaista höpötellen, nukuimme puolille päivin ja olla möllöttelimme vuoroin terassilla, vuoroin parvekkeella. Ei noista viikoista mitään saagaa saisi aikaan!

Toisaalta lomaa edeltäneet viikot kuluivat niin reippaissa puuhissa, että vasta muutaman ”virallisen” lomapäivän jälkeen tajusimme – tai ainakin Rva R. – väsymyksen, joka oli kuin raskas viitta. Sellainen uupumus.

Olimme suunnitelleet suurempaa siivousta heti loman alkupäiville, mutta se hoitui vasta tämän viikon maanantaina. Huhkimme puoli päivää kuin heikkopäiset, mutta nytpä on ikkunat pesty, sohva ja matot höyrypuhdistettu, lattiat kuurattu ja kylpyhuone hinkattu kirkkaaksi. Tuo kuva on napattu heti siivoussession päätteeksi 🙂

Joten tervetuloa syyskesä, arki ja työt! Täällä odottelemme!

P.s. Muutin vähän blogin ulkoasua, lähinnä hakemiston yms. sälän sijainnin vuoksi. Niiden siis pitäisi näkyä nyt tuolta pääsivun alalaidasta samoin kuin jokaisen blogipostauksen lopusta. Eli ei siis tarvitse enää klikata mitään uutta näkymää esiin hakemistoa varten, kuten edellisessä versiossa. Itseäni se ainakin vaivasi. Reseptirekisteri ei ole ihan ajantasainen, mutta yritän saada sen kuntoon asap.

P.p.s. Blogimaailmassa on tapahtunut paljon ihan viimeisen vuoden aikana. Moni tuttu bloggaaja on laittanut hanskat naulaan tai ainakin harventanut postaustahtiaan. Ihan kuten Rouva Raadelmastakin. En kuitenkaan ole ajatellut lopettaa bloggaamista tai muuttaa tätä suljetuksi arkistokseni, vaikka sekin/molemmat on käynyt mielessä. Tämä on ihan mukavaa puuhaa, mutta taidan olla jo kaiken keitellyt – ainakin kertaalleen. Ja mihinkään raakakakkuihin tai paleokeittiöihin en tunne mielenkiintoa, vaikka niissä uutta opittavaa riittäisikin. Ugh.