Siis kotiruokarintamalla. Aina niitä muutaman jaksaa syödä, perunamuusin ja puolukkasurvoksen kera. Tai sellaisenaan.

Kunnon perheriidan saa kasaan ihan vain lihapullistakin. Puhun kokemuksesta!

Tarjoilin Herra Raadelmalle omatekoisia lihapyöryköitä yhteisen taipaleemme alkumetreillä. Olin valmistanut ne tutulla kermaviili-sipulikeittoainesohjeella, ja mielestäni ne olivat ihan hyviä. Ei mitään gourmet-lihapullia, mutta kelpoisia.

Herra R. suunnilleen sylki suustaan sapuskan ja haukkui lihapallerot lyttyyn. Yököttäviä litsukoita ja kuulemma kamalimpia lihapullia, joita hän oli ikinä maistanut. “Suuri lihapullasota” oli syttynyt.

Kieltäydyin vuosikausia valmistamasta lihapullia. Satuin kuitenkin kerran näkemään jossakin television ruokaohjelmassa Riitta Suomisen (vastikään edesmenneen) tekemässä hirvenlihapullia. Hän valmisti lihapullamassan aivan toisin kuin Rouva R:lle oli opetettu tämä proseduuri.

Perinteisessä ohjeessahan kehotetaan turvottamaan jatkeainetta (korppujauhoa tai vaaleaa kuoretonta leipää) kermassa, ja sitten lisäämään mausteet, kananmunan ja jauhelihan. Useimmiten tuosta turvotusvaiheesta seuraa sementinkaltainen kasa, johon ei enää uppoa mikään muu ainesosa. Riitta Suominen ikään kuin alusti lihapullataikinan ja lisäsi tarpeen mukaan jatkeainetta ja/tai kermaa (tai muuta nestettä).

Lisäksi hän valisti siitä, että taikinan tulee olla jääkylmää samoin kuin kaikkien sen komponenttienkin, jotta pyörykät eivät tarttuisi paistovaiheessa pannuun. Eli jos haluaa käyttää muuta kuin raakaa sipulia, tulee sekin osanen massaa jäähdyttää.

Nyt alkoi ohjeen kehittäminen. Olin Herra R:lta salaa kokeillut Mysi Lahtisen lihapullaohjetta, jossa erikoisuutena oli sipulin muhentaminen tunnistamattomaksi siltä varalta, että lihapullia tarjotaan jollekin sipulikielteiselle henkilölle (näitäkin maailmaan mahtuu).

Kombinoimalla Riita S:n ja Mysi L:n ohjeen pääsin varsin pitkälle omassa reseptikehityksessäni ja loin oman lihapullaohjeeni. Tällä reseptillä olen valmistanut lihapullia myös tuttavaperheiden lapsille (paras testausyleisö), ja saanut niin sanotusti hyvää palautetta. Lihapullista on myös muodostunut uusi valuutta, jolla voin korvata rakkaiden ystävien hyvät teot – kuten kantarellien tai marjojen keräämisen metsästä :).

The Lihapullaohje
(noin 50 pullaa)

1-2 kpl sipulia
1-2 rkl voita
1 tl grilli- ja yleismaustetta
1 tl sokeria
(ripaus suolaa)
1 rkl soijakastiketta (Kikkoman)

600 g naudan jauhelihaa (paistia tai vähärasvaista)
3 dl kermaa
3 kpl kananmunia
n.0,5 dl korppujauhoja
1 tl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta
(n. 0,5 tl jauhettua maustepippuria)
paistamiseen: voita/oivariinia ja rypsiöljyä

Hienonna sipuli(t) huolellisesti. Kuumenna kasarissa voi ja kuullota sipulisilppu. Lisää kuivat mausteet ja paahda hetki. Lisää soijakastike ja kiehauta seosta kunnes soijakastike on imeytynyt sipuliin. Jäähdytä seos.

Sekoita kulhossa jauheliha, sipuliseos, kerma, kananmunat, korppujauho ja mausteet. Taikinasta saa tulla melko löysää.

Anna lihapullamassan tekeytyä huoneenlämmössä noin puoli tuntia. Tarkista taikinan kiinteys: jos on löysää, lisää rippunen korppujauhoja, jos tiukkaa, liraus kermaa/vettä.

Pyörittele taikinasta kostutetuin tai öljytyin käsin lihapullia, ja lado ne leivinpaperille odottamaan paistamista. Kuumenna uuni 150 C.

Paista pyöryköitä pinnoitetulla paistinpannulla kevyessä rasvassa sen verran, että pulliin tulee paistopinta. Siirrä pullat uunivuokaan ja laita ne uuniin. Pese pannu ja paista uusi erä.

Lihapullat saavat olla uunissa noin parikymmentä minuuttia eli sen aikaa, että ehtii tehdä muusin ja kattaa pöydän.

Perunamuusi, puolukkahillo ja maustekurkut ovat jotenkin salaperäisesti yhteensopiva setti. Kermakastiketta lihapullien kanssa en oikein ymmärrä, eikä meillä sitä tarjotakaan.

 

Kun vuosia sitten aloittelin bloggaamista, oli lihapullareseptini pitkään suosituin postaukseni. Eniten luetuksi jutuksi vaihtui jossakin vaiheessa ohjeeni uunissa kypsennettävästä hunajaisesta porsaan ulkofileestä, ja parhaillaan kärkisijalla on hunajainen sinihomejuusto-sipulipiirakka. Kovin on hunajaista siis 🙂

Muutamissa seuraamissani blogeissa on aloitettu muistelumaanantai tai on muuten vaan päätetty kerrata vanhempia postauksia. Niin tein nyt minäkin. Tunnistitko uusinnan? Onko tämä typerä idea?