Glögisesonki on jo alkanut, ja se on mukavaa. Mitäpä muuta tämmöisinä harmaina, kylmänkalseina päivinä ja etenkin varhain hämärtyvinä iltoina voisi tehdä kuin siemailla kuumaa juomaa? No, lämmittää takkaa ja vaikka leipoa jotakin…
Jouluun on kuitenkin yli kuukausi aikaa, eikä vielä viitsisi ryhtyä varsinaisiin joululeivonnaisiin. Mukava kompromissi on leipaista viipalepiparkakkuja! Niissä on jo vähän jouluista tuoksua. Lisäksi viipalepiparkakut ovat nopeasti ja helposti valmistuvia, ei tarvitse kaulia.
Olen tämän meidän suvun perintöohjeen julkaissut jo aiemminkin, mutta olivat mokomat sen verran hyviä, että eivät kärsi uusinnasta. Viipalepiparkakut voisivat olla nimeltään joulu-cantuccinit 🙂 .
VIIPALEPIPARKAKUT
6 kpl munaa
6 dl fariinisokeria (425 g)
200 g voita
1 l puolikarkeita vehnäjauhoja (650 g)
120 g mantelirouhetta
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl ruokasoodaa
Ota kananmunat ja voi lämpenemään huoneenlämpöön muutamaksi tunniksi ennen leipomista. Sekoita vehnäjauhoihin rouhitut mantelit ja mausteet.
Vatkaa fariinisokeri ja kananmunat hyväksi vaahdoksi. Lisää joukkoon huoneenlämpöinen voi. Vatkaa taikina sileäksi. Lisää vehnäjauhoseos taikinaan ja vaivaa vain sen verran, että saat taikinan tasaiseksi. Vinkki: jos käytät sähkövatkainta, valitse viimeiseen sekoitusvaiheeseen sen pienin mahdollinen teho.
Nosta taikinakulho tuorekelmulla tmv. peiteltynä jääkaappiin yön yli.
Ota taikinasta jauhotetulle leivinpöydälle noin nyrkinkokoisia paloja. Pyörittele ne sormenpaksuisiksi tangoiksi. Nosta taikinatangot leivinpaperilla peitetylle leivinpellille. Tee sarjatyötä eli pyöritä kaikki tangot kerralla ja etene sitten paistamiseen.
Laita uuni kuumenemaan 225 C. Paista piparkakkutankoja uunin ylätasolla noin 10 minuuttia tai kunnes ne saavat kauniin tasaisen paistovärin.
Anna piparkakkutankojen jäähtyä hetki, ja leikkaa ne sitten vinottain noin 3 senttimetrin paksuisiksi viipaleiksi. Kääntele viipaleiden leikkuupinnat ylöspäin leivinpellillä. Paahda viipaleita hetki 225 C uunissa, ja jätä ne sitten kuivahtamaan jäähtyvään uuniin. Uunin suuluukku kannattaa jättää raolleen, jotta leivonnaiset ”korppuuntuvat” hyvin.
Ohjeen ainoa vika on se, että viipalepiparkakkuja valmistuu melko paljon. Toisaalta ne säilyvät hyvin, jos eivät päädy nälkäisiin kitoihin.
Meillä oli pussillinen viipalepiparkakkuja eväänä, kun kävimme takametsässämme retkellä.
Arttu oli aivan innoissaan, kun lähdimme koko porukalla metsään.
Ja pitihän Artun tarkistaa eväskorin sisältökin. Ei ollut koirapojalle omia eväitä…
Eipä ollut erityisen valoisaa lähikukkulallamekaan, vaikka retki osui tasan puolenpäivän hetkeen. Luin jostakin, että Helsingissä olisi ollut tässä kuussa peräti kymmenen aurinkotuntia. No, meillä ei varmaan senkään vertaa.
Harmaat pilvet tuntuvat juuttuneen paikalleen. Maisema toki jaksoi taas sykähdyttää.
Kaikesta harmaudesta huolimatta oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!
Kuulostaa mukavalta kaikesta harmaudesta huolimatta! Minulle tuottaa suuria vaikeuksia nämä yön yli- asiat. . Ei voi tietää mitä huomenna tekee mieli 😉
Jokainen päivä tarjoaa siis uuden haasteen 🙂 !