Jos vielä yrttitarhassa sattuu olemaan basilikaa eikä oikein tiedä, mitä tehdä siitä, suosittelen kokeilemaan Melanzane alla parmigianaa eli munakoisovuokaa. Itse käytin munakoison lisäksi siihen pikkuruisia kesäkurpitsoja. Voisin jättää liharuoat unholaan, jos kaikki kasvisruoat olisivat näin herkullisia.

Meillä sattui olemaan paistoksen kaverina tagliataa. Entrecote saattoi päättää tämän kesän grillisesongin. Viime viikon lämpimät kesäsäät ovat nimittäin nyt vaihtuneet vihmovaksi sateeksi ja noin kymmenen asteen lämpötilaksi ulkosalla.

Vaan vielä vähän tuosta munakoiso-kesäkurpitsavuoasta. Ohje on Hanna Jensenin blogista, joka taisi olla Olivia-lehdessä (harmi, että sitä ei enää päivitetä :(). Tämä poikkesi muista ohjeista siinä, että munakoiso- ja kesäkurpitsaviipaleet jauhotettiin itkettämisen jälkeen ja ennen paistamista. Ehkäpä juuri siksi vuoasta tuli pehmeää ja mehevää. Olen aiemmin tehnyt vastaavanlaista tomaatti-kesäkurpitsavuokaa, mutta tämä uusi ohje päihittää sen mennen tullen.

Kastikkeen valmistin kokonaisista kirsikkatomaateista, joita en suinkaan kaltannut, vaikka ohjeessa niin mainitaankin. kirsikkatomaattien kuoret kun saa melko vaivattomasti ongittua kastikkeen joukosta. Ja tuskin ne haittaavat makunautintoa, vakka jäisivät soosiinkin. Kastiketta tuli jostakin syystä vähän nihkeä määrä, ja niinpä laitoin vuoan pinnalle vain viipaloituja tomaatteja. Hyvin toimi näinkin.

Mozzarellan ja parmesaanin määrissä ei kannata pihtailla. Niistä maku syvenee.

Melanzane alla parmigiana

yhteensä 1 kg munakoisoja ja (pieniä) kesäkurpitsoja
600 g (kirsikka)tomaatteja (osan voi korvata laadukkailla tölkkitomaateilla)
2 kpl pientä porkkanaa
3-4 kpl lehtisellerin vartta
1 kpl keskikokoinen sipuli
2 kpl valkosipulin kynttä
n. 2 dl tuoretta, hienonnettua basilikaa
0,5 tl chilihiutaleita tai 1 kpl pieni, tuore chilipaprika
250 g mozzarellaa / 2 palloa
200 g parmesaanijuustoa (ei valmisraastetta)
mustapippuria ja suolaa myllystä

itkettämiseen: karkeaa merisuolaa
paistamiseen: voita ja oliiviöljyä
leivittämiseen: vehnäjauhoja

Pese vihannekset. Leikkaa munakoisot ja kesäkurpitsat pituussuunnassa sentin paksuisiksi viipaleiksi, ripottele päälle suolaa ja jätä tekeytymään 45 minuutiksi.

Valmista tomaattikastike sillä aikaa, kun munakoisot ja kesäkurpitsat itkevät. Jos käytät tuoreita tomaatteja, kalttaa ne. Leikkaa sellerinvarret ja porkkanat pieniksi kuutioiksi. Hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet.

Lämmitä kasarissa 2 rkl oliiviöljyä, lisää sipuli ja freesaa kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi. Lisää valkosipuli ja paistele muutama minuutti lisää. Lisää porkkana, selleri ja tomaatit. Leikkaa puolet basilikasta pieneksi hakkelukseksi ja lisää mukaan. Mausta suolalla, pippurilla ja chilihiutaleilla tai kokonaisella chilipaprikalla. Laita kansi päälle ja keittele seosta miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Ota lopussa chilipaprika pois.

Palaa munakoisoihin sekä kesäkurpitsoihin. Huuhtele ne ja kuivaa talouspaperilla. Painele kasvisviipaleet vehnäjauhossa ja nostele ne leivinpaperille odottamaan paistovuoroaan. Kuumenna paistinpannu, ja sulata siinä voita. Lisää tilkka oliiviöljyä. Paista munakoiso- ja kesäkurpitsapaloja molemmin puolin viitisen minuuttia tai kunnes ne ovat kullankeltaisia. Valuta talouspaperilla ja jätä odottamaan hetkeksi.

Lämmitä uuni 175 C. Leikkaa mozzarellapallot pieniksi kuutioiksi ja raasta parmesaanijuusto.

Kokoa paistos: Laita uunivuoan pohjalle ensin tomaattikastiketta, sitten munakoiso- tai kesäkurpitsaviipaleita ja lisää sen päälle mozzarellaa ja osa parmesaanista. Toista, kunnes ainekset on ladottu vuokaan. Säästä noin 2 rkl parmesaanijuustoa kuorrutukseen.

Laita sitten vuoka uuniin ja paista 35 minuuttia. Ota vuoka ulos, lisää säästämäsi parmesaani, sirottele se vuoan pinnalle ja laita takaisin uuniin 10 minuutiksi. Anna vetäytyä tunti. Laita päälle basilikaa, vähän oliiviöljyä ja tarjoile kylmänä tai lämpimänä.

Viime lauantaina vietimme kuudetta hääpäiväämme, kuten taisin jo edellisessä blogipäivityksessäni mainita. Sain tämän kauniin kukka-asetelman rakkaalta Herra Raadelmaltani. Se on siis megaruusu, jonka on askarrellut ihanan Kukkakauppa Katariinan väki.

Muuten juhlinta jäi melko maltilliseksi, sillä Herra R:n lauluharrastus täytti puolet molemmista viikonvaihteen päivistä. Mikä puolestaan ei haitannut lainkaan, sillä olen itsekin aloittanut uudessa harrastusryhmässä. Koko syksy tulee kulumaan luovan kirjoittamisen merkeissä, ja se vaatii keskittymistä, aikaa ja vähän työrauhaakin. Olen tuosta kurssista haaveillut ties kuinka pitkään, ja päätin sen nyt itselleni tarjota. Aivan mahtavaa on ollut tähän asti! Parhaimmillaan oikein kuulee aivojen raksuttavan – ja se, jos mikä, on hienoa näillä vuosiketoimilla!