Bloggareita arvostellaan toisinaan siitä, että kaikki näyttää aina onnistuvan mainiosti – olipa sitten kyseessä ruoanvalmistus tai käsityöt tai jokin muu DIY-juttu. Eihän se nyt niin ole, ihmisiähän bloggaritkin ovat ja töpeksivät siinä kuin muut lajitoverinsakin. Mutta toisinaan epäonnistumisessa voi olla siemen uuteen ideaan. Niin kävi Rouva Raadelmalle, jonka bagel-kokeilu meni kauniistikin ilmaistuna pyllylleen.
Kun siis muutama viikko sitten yritin leipoa itse bageleita, oli tuloksena kasa ruttuisia ja epämääräisenmuotoisia taikinasoiroja. Onneksi olin kuitenkin latonut bageleiden sydämet (eli taikinapyörylät rinkeleiden keskeltä) minimuffinipellilleni. Sutaisin niiden pintaan oliiviöljyä ja koemielessä tungin muutamaan oliivinkin, ja tadaa, näin olivat minifocacciat syntyneet!
Koska minileipäset tekivät paremmin kauppansa kuin nuo bageliinrämmäleet, päätin oikein vartavasten leipoa niitä lisää. Ohje on Suvi Rüsterin ”Täydellinen ohje” – kirjasta. Focacciaa olen toki leiponut itsekin, mutta päädyin nyt oikein pro-ohjeeseen.
Minifocacciat
(niitä tulee paljon!)
4 dl kädenlämpöistä vettä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1 tl sokeria
4 dl durum-vehnäjauhoa
3,5- 4 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
0,5 dl oliiviöljyä
pinnalle: oliiviöljyä, hiutalesuolaa, oliiveja, aurinkokokuivattuja tomaatteja, pepperonia jne
Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota joukkoon hiiva. Lisää suola ja sokeri. Alusta taikina kimmoisaksi durum- ja vehnäjauhoilla. Lisää alustamisen loppuvaiheessa oliiviöljy. Taikina saa jäädä melko löysäksi. Vaivaa sitä kuitenkin huolellisesti. Peitä taikinakulho liinalla ja kohota taikinaa vedottomassa paikassa noin 20 minuutin ajan.
Voitele minimuffinipellin koloset oliiiviöljyllä. Valuta valitsemasi täyteaineet.
Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle leivintasolle. Painele taikina noin 1,5 cm paksuiseksi levyksi. Ota taikinaleikkurilla focaccia-taikinasta pieniä pyörylöitä, halkaisija noin 2 cm. Nostele pyörylät minimuffinipellille ja anna niiden kohota kymmenisen minuuttia. Myös silikoniset minimuffinimuotit toimivat paistoalustana, mutta niitä ei tarvitse öljytä.
Sivele kohonneet minifocacciat kevyesti oliiviöljyllä. Painele niihin valitsemasi täyteaine ja ripota lopuksi pinnalle vähän hiutalesuolaa. Tuoretta, hienonnettua rosmariinia voisi käyttää myös maustamiseen. Nosta minimuffinipelti leivinpaperilla peitetylle uunipellille ja sitten 225 C uuniin.

Kypsennä 10- 15 minuuttia tai kunnes minifocacciat saavat kauniin värin pintaansa. Kumoa minimuffinipelliltä lämpiminä. Tarjoa sellaisinaan tai vaikkapa juuston kera. Sopivat suupaloiksi skumppatarjoiluun eivätkä ole ollenkaan niin tuhteja kuin esimerkiksi miniquichet tai täytetyt tuulihatut.
Taikinasta riitti vielä kahden minimuffinipellillisen lisäksi ainesta kahteen partybrot-leipään. Vuoat kannattaa voidella spray-rasvalla, jollaista löytyy ainakin Keiju-tuoteperheestä ja aivan tavallisesta markettikaupasta.
Näistä kelpaisi tehdä pieniä cocktail-leipiä vaikkapa kevään juhlakahvipöytään. Sekä partybrot-muotteja että minimuffinipeltejä saa Kelovee-myymälästä. Ihanassa paraislaisessa putiikissa näin myös cupcake-telineen, jollaista suosittelin Turun Sanomien blogissani kevään juhlapäydän kruunuksi. Sen voisi ladata täyteen vaikkapa sitruunaisilla cupcakeilla eli näillä:

Pari viimeistä päivää ovat olleet niin lämpimiä, että kruunasimme Herra Raadelman kanssa ne jo kesädrinksullamme.
Sillä olisi varmaan jokin nimikin, mutta hyvää on kuin fan! Yhteen drinksuun tarvitaan jäitä, 5 cl sitruunanmehua, 5 cl giniä ja loppulasillinen tonic-vettä. Slurps.
Rouvan kuppikakut olivat huomattavasti fiinimmät kuin minun, mutta omieni makua voin kyllä kehaista. Siispä kiitos ohjeesta! Ne focacciat olivat myös mainio lisä juniorin lakkiaispöytään. Taisi olla noin viideskymmenes kerta, kun Rouvan reseptit pelastivat minut suuremmilta tarjoomuspähkäilyiltä.
Maku ratkaisee, kuten tiedetään: ”moni kakku päältä kaunis, silkkoa sisältä”! Ja kiva, että reseptivinkit löysivät kohteensa :)!