To-do -listallani on jo pitkään pyörinyt levain-leivän valmistaminen. Kerran kokeilin Olof Victorin leipää, mutta juuren hoivaaminen hyydytti innon. Seitsemän päivää ”leipomista” ilman lopputulosta! Vaan nytpä huomasin Allt Om Mat -lehden verkkosivuilla ohjeen ”Snabb levain bröd”. Ei kun kokeilemaan, ja tadaa: ihka oikean tuntuinen, näköinen ja makuinen levain-leipä alle vuorokaudessa!
Oikeaoppisessa levain-leivässä kasvatettaisiin siis villihiivaa, joka toimisi kohotusaineena kaupallisen hiivan asemesta. Ruotsalaiset ovat hurahtaneet villihiivataikinajuuriin jopa niin, että Tukholmassa on juurihotelleja, joihin voi jättää taikinan juurensa hoivattavaksi siksi aikaa, kun on itse vaikkapa lomamatkalla. Mitenkäs se Obelix nimittelikään gallialaisia – köh….
Tähän leipätaikinaan tarvittava hiiva todellakin kannattaa punnita keittiövaa’lla. Sitä käytetään tasan kahdeksan grammaa. Enkä lähtisi kokeilemaan kuivahiivalla, mutta kukapa estää. Vetoan edelleen leivonnan tieteellisyyteen 🙂 .
Spelttiä saa muuten nykyään vaikka minkälaisina jauhatuksina. SunSpeltin valikoima löytyi ainakin meidän lähijättimarketista. Käytin sämpyläjauhoja. Vehnäjauhot olivat Kemiön Myllyn ihania vehnäjauhoja, jotka ovat erikoisvehnäjauhoja tummempia, mutta leipoutuvat erinomaisesti.
Joutuisa levain-leipä
7 dl kylmää vettä
8 g tuorehiivaa
1 rkl hunajaa
2,5 tl merisuolaa
12 dl vehnäjauhoa
2 dl spelttijauhoa
Mittaa vesi isohkoon leivinkulhoon. Murenna hiiva ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut veteen. Lisää hunaja ja suola, sekoita. Lisää molemmat jauhot kerralla ja sekoita taikinaa noin minuutin ajan eli kunnes ainekset ovat sekoittuneet ja taikinaan alkaa muodostua sitkoisaa rakennetta.
Peitä taikinakulho ja jätä huoneenlämpöön 10 – 12 tunnin ajaksi.
Ripota leivinpaperille runsaasti vehnäjauhoja. Kumoa taikina paperille ja kääntele sitä taikinalastalla kulmistaan kohti keskustaa. Käännä lopuksi leipään muodostunut sauma alaspäin. Poista ylimääräiset jauhot leivinpaperilta tai vaihda se uuteen (jätä silloinkin sauma alaspäin). Peitä leipä liinalla, ja anna sen kohota noin 30 minuuttia.
Laita uunipelti uuniin ja kytke uuni kuumenemaan 250 C.
Ota kuuma pelti uunista ja vedä leivinpaperi leipineen pellille. Nosta pelti uuniin ja aseta alatasolle (ei kuitenkaan pohjaan). Paista 20 minuutin ajan 250 C, laske sitten lämpötila 225 C ja jatka kypsentämistä noin 25 minuutin ajan.
Ota leipä uunista ja irrota leivinpaperista. Älä peittele leipää liinalla. Jos käytössäsi on leivinritilä, nosta leipä jäähtymään sille. Näin leivän kuori säilyy rapeana.
Tässä on kohoamassa jo toinen leipätaikina, jonka valmisti Herra Raadelmasta. Hänhän on kunnostautunut jo pataleipäleipurina. Meidän mielestämme levain-leipä on parempaa, mutta makuasioitahan nuo ovat.
Tuo kaunis keltainen liina on yhtä tuore meillä kuin uusi leipäreseptikin. Saimme sen Herra Raadelman kuopukselta, joka poikaystävineen ilahdutti meitä visiitillään. Kuopus työskentelee Lapuan Kankureilla, josta liina on kotoisin. Sen ja muutakin kaunista pellavatekstiiliä saimme tuliaisina. KIITOS lapualaasille!
Säät ovat hellineet tänä pääsiäisenä ja lupaavalta näyttää tämäkin aamu. Oikein rauhallista toista pääsiäispäivää!
Rouva Raadelmasta 
Voi vitsi, että on hyvännäköistä leipää! Tuorehiivasta ei täällä ole tietoa, niin pakko testata kuivahiivalla – iik.
Kannattaisiko herätellä kuivahiiva ennen taikinanesteeseen lisäämistä? Jos sekoittaisi sitä lämpimään veteen ja vähäiseen vehnäjauhomäärään? Leipä oli kyllä niiiiiiiiiiiiin hyvää, että suosittelen 🙂
Minkämoista kuivahiivamäärää Rouva suosittelisi?
Heititpä pahan :)! Siellä teillä päin taitaa olla kuivahiivojakin useampaa sorttia, tai ainakin muistan lukeneeni jostakin instant dry yeastista, Suomessa kun on vain yhtä laatua. Meidän kuivahiiva vastaa tuoretta tällaisissa vähärasvaisissa taikinoissa periaatteella 11 g kuivaa/ 30 g tuoretta. Josta voisi päätellä, että kun levain-taikinaan käytetään 8 g tuoretta hiivaa, olisi se kokolailla neljäsosa 30 grammasta. Kuivahiivan määräksi tulisi tällä logiikalla 2,75 grammaa.
Kun tätä pohdin, kävi mielessäni, että teillä siellä ”suuressa maailmassa” voisi olla tarjolla myös valmista levainia!
Tai ehkäpä jostakin leipomosta voisi saada palasen tuorehiivaa? Vuonna 0, kun olin Englannissa ja halusin leipoa isäntäväelle suomalaista pullaa, menin leipomoon ja sain ostaa heiltä hiivaa.
Ainoa syy, miksi epäröin kuivahiivan käyttöä, on kylmä taikinaneste. Kuivahiivapakkauksissa suositellaan yleensä 42 C taikinanestettä hiivan toiminnan aktivoimiseksi. En ole kokeillut kuivahiivaa kylmään taikinaan, mutta voihan se toimiakin. Kohotusaika on nyt pitkä, 10 – 12 tuntia, mutta voisin kuvitella, että kuivahiivalla senkin pitäisi olla pidempi. Hmmm….
Täytyypä testata vaikka paria eri versiota eli kylmään veteen ja lämpimään veteen. Luulisin, että kun kohotusaika on niin pitkä, niin uneliainkin kuivahiiva saadaan elvytettyä, vaikkei vesi olisi alunalkaen lämmintä.
Totta on, että täällä on sekä pikahiivaa että tavallista kuivahiivaa, joista minä käytän jälkimmäistä ihan tottumuksesta.
Mahtaisikohan siitä farmer´s marketista, jossa käymme melko usein, saada kinuttua tuorehiivaa????? Siellä on oma leipomo… Täytyypä kysäistä.
Ja jos onnistaa, että saat tuorehiivaa, niin pakasta sitä! Hitaasti sulatettuna (jääkaapissa) toimii aivan kuin tuoreversio 🙂
Aivan ihana liina! Juurikin ostin itse Lapuan Kankureiden kauniin kielo-aiheisen pellavapyyhkeen, jonka päätin lähettää tädilleni San Franciscoon. Se oli heräteostos osana omaa ”kymmenellä eurolla enemmän kotimaista kuukaudessa = lisää työpaikkoja Suomeen” -projektiani. Kaikki mukaan talkoisiin 😊
Hyvä idea! Kauniita nuo Lapuan Kankureiden tekstiilit todellakin ovat, värit upeita ja kuosit huikeita. Kyllä kehtaa lähettää maailmalle 🙂