Kesä on juhlien aikaa, ja silloin tarvitaan leivonnaisohjeita. Tässäpä uutta ja vanhaa reseptiikkaa juhlavalmisteluita helpottamaan: mureita pikkuleipiä ja kuohkeaa moussekakkua!

Blogini pidempiaikaiset lukijat saattavat muistaa tämän kauniin mutta maultaan epäonnistuneen kakkutekeleeni muutama kesä sitten. Moussekakku maistui ”terveelliseltä”, eli siitä oli karsittu turhat sokerit pois. En tiedä miksi, sillä olen samaisen Hesarin ruokatoimittajan muilla ohjeilla saanut hyviä tuloksia. No, asia jäi vaivaamaan, mutta on korjattu nyt: vadelmamoussekakkua suklaisella pohjalla, olkaapa hyvät:

Vadelmamousse-suklaakakku

kakkupohjaan:

150 g voita
95 g tummaa suklaata (kaakaopitoisuus 70 %)
3 kpl kananmunia
3 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
0,25 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa

kakkupohjan kostuttamiseen:

0,5 dl vadelmasosetta/mehua tai sitruunan mehua

täytteeseen:

400 g vadelmia (pakaste, sokeroimaton, kotimainen)
250 g maustamatonta tuorejuustoa (rasvaa noin 28 %)
1,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
3 rkl vadelmamehua (pakastemarjoista) tai sitruunan mehua
6 kpl liivatelehteä
5 dl kermaa vaahdotettuna

pinnalle:

vadelmia
pensasmustikoita
syötäviä kukkia
sitruunamelissaa

Valmista ensin suklaakakkupohja:

Sulata voi kattilassa miedolla lämmöllä.  Ota kattila liedeltä ja lisää paloiteltu suklaa. Sekoita ja varmista, että suklaa on sulanut. Jätä seos jäähtymään.

Laita uuni kuumenemaan 175 C asteeseen. Laita leivinpaperi leivinpellille tai laakeaan uunivuokaan.

Vaahdota kananmunat ja sokeri huolellisesti. Yhdistä voisuklaaseos ja kananmunavaahto. Lisää siivilän läpi seuloen joukkoon keskenään sekoitetut vehnäjauho, kaakaojauho, leivinjauhe ja suola. Sekoita taikina tasaiseksi.

Levitä taikina tasaiseksi levyksi pellille tai uunivuokaan. Paistoaika on 25-30 minuuttia. Kumoa kakkupohja hieman jäähtyneinä. Jäähdytä leivinritilällä.

Valmista täyte: sulata pakastevadelmat. Ota mahdollisesti erottuva sulamisneste talteen. Soseuta marjat.

Vatkaa tuorejuusto notkeaksi, lisää sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita vadelmasose tuorejuustoseokseen.

Vaahdota kerma, jätä odottamaan.

Sulata kylmässä vedessä pehmitetyt liivatelehdet kiehuvaan vadelmamehutilkkaan (tai sitruunan mehuun), jäähdytä hetki ja lisää tuorejuustoseokseen. Lisää lopuksi vaahdotettu kerma ja sekoita täyte tasaiseksi.

Irrota kakkupohjasta irtoreunavuoan pohjan kokoinen ja muotoinen pala. Nosta se vuokaan ja kostuta kevyesti limettimehulla. Kaada täyte vuokaan ja nosta kakku jääkaappiin ainakin neljäksi tunniksi.

Juuri ennen tarjoilua irrota vuoka ja nosta kakku tarjoiluastiaan. Viimeistele kakku vadelmilla, mustikoilla, syötävillä kukilla ja sitruunamelissalla.

Vadelmien kanssa saa muuten olla tarkkana: kannattaa käyttää vain kotimaisia marjoja tällaiseen kakkuun, jonka marjasosetta ei kuumenneta.

Moussen sokerin määrää voi jengata ihan oman maun mukaisesti – kannattaa maistaa moussea ennen sen levittämistä suklaakakkupohjalle. Pakastettujen marjojen happoisuudessa tuntuu olevan vaihtelua, vaikka käyttäisikin saman tuottajan pakkaamia.

Tämän kakun vadelmina olen käyttänyt paikallisen marjanviljeljijän itse pakastamia vadelmia, Paimion Alanteen marjatilan marjoja. Suosittelen lämpimästi! Niitä saa ainakin Kupittaa Citymarketista.

Ja nuo syötävät kukat on hankittu samasta paikasta, niiden tuottaja on Kotipellon puutarha Nousiaisista.

Perinteistä kotileivontaa parhaimmillaan ovat pikkuleivät. Sain tämän ”Nuoret miehet” -pikkuleipien ohjeen hyvältä ystävältäni, ihan huikeaa! Resepti on hänen lapsuudenkodistaan eli oman äidin arkistosta. Parhaita pikkuleipiä ikinä, voittavat kirkkaasti meidän suvun ässäpiparit!

Nuoret miehet –pikkuleivät

250 g voita
250 g sokeria
1 kpl kananmuna
4 rkl kuohukermaa
250 g vehnäjauhoja
250 g perunajauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria

mantelipikkuleipiin:
1-2 kpl kananmunan keltuaista
noin 1dl mantelilastuja

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri hyväksi vaahdoksi. Lisää kananmuna ja vatkaa taikina sileäski. Lisää kerma ja vatkaa uudelleen sileäksi.

Sekoita vehnäjauhot, perunajauhot, ruokasooda ja vaniljasokeri keskenään. Siivilöi seos taikinaan ja sekoita taikina jälleen tasaiseksi. Vältä turhaa vaivaamista.

Peitä taikina tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin. Anna taikinan levät yön yli.

Kuumenna uuni 200 C. Peitä muutama leivinpelti leivinpaperilla.

Jauhota leivintaso kevyesti ja kauli taikina muutamassa erässä ohueksi, noin 0,5 cm levyksi. Ota muotilla pienehköjä (halkaisija noin 4 cm) paloja ja nosta pellille. Pikkuleivät eivät saa koskettaa toisiaan.

Kypsennä pikkuleipiä uunin keskitasolla noin 10 minuutin ajan. Jäähdytä pikkuleivät leivinritilällä.

Jos haluat tehdä mantelipikkuleipiä, voitele taikinapalat vatkatulla kananmunan keltuaisella ja ripota pinnalle mantelilastuja.

”Nuoret miehet” ovat rapeita, mureita ja maukkaita.  Meillä suurimman suosion saivat nuo mantelilastuilla silatut, kannattaa kokeilla.

Annoksesta tulee ainakin kolme purkillista pikkuleipiä. Ne kannattaa säilyttää ilmatiiviissä rasioissa tai purkeissa, tai ainakin nyt, kun ilma tuntuu kosteahkolta.

Ja sitten vielä muistutus siitä, että ”leipominen on tiedettä, ruoanvalmistus taidetta”! Tästä jaksan jäkättää maailman tappiin: leivonnaisohjeita ei kannata lähteä muuntelemaan edes toisella leipomiskerralla. Mittoja kannattaa noudattaa, ja tämä ”Nuorten miesten” resepti onkin ihan pro-tasoa: keskeiset mitat on annettu painomittoina.

Hyvä keittiövaaka on paras vakuutus onnistuneille leivonnaisille. Etenkin jauhot kannattaa aina punnita, vetomitoilla ja muuntotaulukoilla epätarkkuus mittaamisessa kasvaa ja taikinasta voi tulla liian kovaa tai liian löysää. Ugh.

Ai niin, vielä piti mainita, että oman kokemukseni mukaan pikkuleipiin sopii parhaiten ihan tavallinen puolikarkea vehnäjauho. Leivontakarkeat (kuten esim. Sunnuntai) sopivat hiivataikinoihin, mutta voivat olla inasen liian karkeita pikkuleipiin (joissa ei juurikaan ole nestettä).

Tämä kevät ja alkukesä, jota nyt kaiketi jo eletään, on kyllä ollut säiltään mitä erikoisin. Ihan äkkiä eivät unohdu toukokuiset räntäkuurot!

Mutta nyt onneksi näyttää lupaavalta, aurinko paistaa ja lämpötila taitaa olla +20 C paremmalla puolella. Lähimetsästä löytyi eilen kielojakin, joten kesää pukkaa!

Eipä muuta kuin aurinkoisia päiviä ja ihanaa kesäkuuta!

2 kommenttia artikkeliin ”Jotakin vanhaa, jotakin uutta: pikkuleipiä ja moussekakkua

  1. Kiitos piparireseptistä. Ensi viikolla leivotaan lapsenlapsen kanssa. Toivotaan, ettei sada, kun 8-vuotias Aleksi tulee koko päivä kylään. Jos nyt kumminkin sataa niin leipominen on erittäin hyvä viihdyke innokkaalle kokkikerhon jäsenelle.

Comments are now closed.