Juhannuspäivän ateria oli meillä perinteistäkin perinteisempi: oli Siikli-perunoita, smetanaista silliä, kotijuustoa, palvikinkkua, hölskytyskurkkuja ja mummon salaattia. Konstailematonta, mutta armottoman keski-ikäistä!
Tämän kesän Siiklit ovat olleet aivan huippuhyviä verrattuna viimevuotisiin, vaikka emme ole vielä edes yhtä pikkukapallista hakeneet Turun torilta. Ihme on siis sitä suurempi, kun markettiperunat ovat maittaneet. Täytyy kehaista Skanssin Citymarketin vihannesosastoa, josta löytää perunat selkeästi luokiteltuina ja viljelijäkin mainittuna (tämä hehkutus on vastikkeetonta eli potut ihan omilla euroilla maksettu).
Varhaisperunan keittämisestä on kohkattu viime aikoina paljon, joten laitan oman keitto-ohjeeni nyt tähän. On se joskus tullut jo kerrottuakin.
Varhaisperunoiden keittäminen
n. 1 l Siikliä
vettä
karkeaa merisuolaa
tillin varret
kypsille perunoille: tillin lehdet hienonnettuina
Pese perunat hyvin. Meillä homman hoitaa Herra Raadelmasta ja aivan tavallisella juuresharjalla. Jos perunat ovat jo kuorettuneet, kannattaa kokeilla karkean hankauslevyn eli karhunkielen käyttämistä. Jos ostaa kokonaisen paketillisen noita vihreitä ja karheita pesulappuja, voi ne pilkkoa valmiiksi ja heittää aina ajoittain sottaiseksi menneen hankaussoiron menemään. Paketillisella pärjää koko kesän!
Mutta palataanpa perunoihin: laita pestyt perunat kattilaan ja kuumenna vesi kiehuvaksi vesipannussa tai toisessa kattilassa (vedenkeitin on ihan paras). Ropsauta perunakattilaan reilu ruokalusikallinen karkeaa merisuolaa. Lisää kattilaan tillin varret ja kiehuva vesi. Nosta perunakattila liedelle ja keitos kiehumapisteeseen. Peitä kattila kannella ja kypsennä perunat poreilevassa vedessä niin kypsiksi, että kokeilutikku uppoaa vaivatta perunaan.
Kaada keitinvesi pois, nouki tillinvarret kattilasta ja nosta kattila takaisin liedelle. Kuivata perunat ja nosta sitten tarjoiluastiaan. Ripota päälle hienonnetut tillin lehdet. Ja nauti!
Jatketaan kasvislinjalla: hölkytyskurkut tai fatikurkut tai isoäidin kurkut, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Omasta mielestäni parhaimmat hölskytyskurkut valmistuvat avomaankurkuista, vaikka kasvihuoneversioistakin ne saa aikaiseksi. Käytän Mysi Lahtisen ohjetta.
Hölskytyskurkut
3-4 kpl avomaan kurkkua tai 1 kpl kasvihuonekurkku
1 tl suolaa
3 rl sokeria
1-2 tl Rajamäen etikkaa eli väkiviinaetikkaa
hienonnettua tilliä
Kuori kurkut tai huuhtele ja kuivaa ne.
Leikkaa kurkut todella ohuiksi viipaleiksi. Vinkki: raastinraudoissa on hyvä viipalointiterä ja juustohöylä on toinen mainio apuväline tähän puuhaan.
Laita kurkkuviipaleet syvälle ruokalautaselle ja mittaa päälle suola sekä sokeri. Laita toinen samankokoinen lautanen kanneksi ja hölskyttele kurkkuja hetkinen. Lisää etikka ja hölskytä vielä kerran. Lisää joukkoon hienonnettu tilli ja nosta kurkut jääkaappiin vetäytymään.
Lisää mummoilua: lehtisalaattia ja isoäidin salaatinkastiketta. Tämä on ruokalaji, jonka ihan oikeasti muistan lapsuudestani ja mummun ruokapöydästä, joskaan sitä ei valmistanut mummu itse, vaan hänen kotihengettärensä ja -orjansa Raakel. Kun Herra Raadelmasta maistoi salaattia nyt, kun itse valmistin sitä hänelle ensimmäistä kertaa, palasi makumuistona mieleen oman äitinsä kesäsalaatti.
Isoäidin salaatinkastike vastaa ruotsalaisten husmanskostissa esiintyvää skarpsåsia eli kirpeäkastiketta. Ohje jälleen Mysi Lahtiselta, mutta hieman muunneltuna.
Lehtisalaattia ja isoäidin salaatinkastiketta
kastikkeeseen:
1-2 kpl kovaksi keitetyn kananmunan keltuaista
3 tl sokeria
1-2 tl sinappijauhetta
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria
1-2 dl kuohukermaa
n. 0,5 tl Rajamäen etikkaa eli väkiviinaetikkaa
salaattiin:
lehtisalaattia
keitettyjen kananmunien valkuaiset hienonnettuina
ruohosipulia tai tilliä tai persiljaa (mielellään ”omasta penkistä”)
Paseeraa kovaksi keitettyjen kananmunien keltuaiset siivilän lpi. Sekoita murskaan sokeri, sinappijauhe ja suola- sekä valkopippuriripaukset. Sekoita joukkoon kerma ja vatkaa aineksia hetkinen.
Aloita etikan lisääminen tippa kerrallaan. Sekoita jatkuvasti. Kastike sakeutuu pikkuhiljaa. Tarkista maku, lisää halutessasi etikkaa. Kirpeys on makuasia.
Kerman voi lisätä myös löysähkönä vaahtona, jolloin kastikkeesta tulee kuohkeampaa.
Revi pestyt ja kuivatut salaatinlehdet tarjoilumaljaan. Lisää joukkoon kananmunan valkuaiset hienonnettuina. Kaada päälle kastike ja viimeistele salaatti hienonnetulla ruohosipulilla tai muilla yrteillä.
Pitihän juhlapöytään saada myös tomaatteja, joten kuutioin ne ja asettelin kotijuustovadille. Suomalainen caprese syntyykin juuri maitojuustosta, tomaatista, basilikasta ja mustapippurista. Oikaisin vähän ja käytin Valion valmista juustoa, joka on todella hyvää, mutta melko vähäsuolaista. Ripsuttelin siis hiutalesuolaa juustolle. Kotitekoisen juuston ohje löytyy täältä.
Silli ja uudet perunat ovat mielestäni täysin erottamaton parivaljakko. Silliohjeita ei tahdo löytyä kuin tavarantoimittajien omilta verkkosivuilta, ja välillä toivoisi jotakin vaihtelua omiin resepteihin. Päätin testata Mysi Lahtisen ohjetta ”Smetanasilliä uusien perunoiden seuraksi”, ja tämä jää meille vakiorepertoaariin. Sillikin sattui olemaan huikean pehmeää ja täyteläistä. Loput sillinpalat söimmekin sitten ruisleivän päällä, nammnam…
Smetanasilliä uusien perunoiden seuraksi
1 kpl kokonainen kevytsuolattu rasvasilli tai 3 kpl matjessillifileetä
1 ras smetanaa (esim. 2 dl Valion uutta vähän kevyempää versiota)
2 tl valutettuja kapriksia
2-3 kpl kesäsipulia tai 2 kpl punasipulia
mustapippuria myllystä
Perkaa kokonainen silli: irrota fileet, poista nahka ja kylkiruodot sekä se tumma hinnu sillifileiden reunoista. Paloittele sillifileet ja asettele tarjoiluvadille. Kaada päälle notkistettu smetana. Levitä smetanan pinnalle valutetut kaprikset ja viipaloidut sipulit. Jauha lopuksi mustapippuria myllystä ja anna sillin vetäytyä jääkaapissa hetkinen. Tarjoa perunoiden kera, pieni kylmä Kossu-ryyppy kyytipoikana.
Olin ”varmuuden vuoksi” varannut meille palvikinkkua, mutta se jäi tällä aterialla likimain syömättä. Eipä haitannut, koska se löysi tiensä uunipastaan ja voileiville.
Tällainen ateria sopisi minkätahansa kesäkutsujen tarjottavaksi. Sesonkiruokaa parhaimmillaan!
Tuossa ovat kesäruoat parhaimmillaan!
Niin onkin :)!