Sain Sauvajyväseltä kivan, mutta yllättävän hankalan blogihaasteen – nyt voisin käyttää jo pitkään nyreksimääni ilmaisua ”haasteellista”.

Tehtävä kuulostaa vaivattomalta:

1. Kiitä haasteen antajaa
2. Jaa haaste eteenpäin , vaikka 4:lle
3. Ilmoita näille haasteista
4. Kerro oma kahdeksan kohdan to do-listasi

Alkajaisiksi siis KIITOS parahin Sauvajyvänen! Sinun blogiasi luen aina kateellisena, kun olet niin aikaansaava kirjoittaja ja kokkailija. Ja innostunut!

Mutta sitten tähän aiheeseen eli kahdeksan kohdan to do-listaani eli 8 ruokaan liittyvää asiaa, joita on suunnitellut tekevänsä. Paljon on vettä virrannut Aurajoessa ja paljon on tullut keiteltyä, kuten voi päätellä vaikkapa Rouvan Ruoanvalmistusohjeet-sivulta. Hätäisesti laskettuna siellä on noin 180 reseptiä.

Paljon on myös sellaisia ruokia, joita ei tulisi mieleeni edes kokeeksi valmistaa, esimerkiksi poron peräsuolikeitto (Vanamo&Kolmonen), majavapaisti, karjalainen kauravelli (on tullut maistettua, enempää en sano) tai islantilainen lampaanpääruoka (olin jo kerran lähellä sitä). Ihan kotoisistakin aineksista munuaiset, sian maksa, riistaruoat ja kana jäävät muiden nautinnoiksi. Oho, nyt tulikin 8 not-to-do-juttua mainituiksi!

Listani on tällainen:

1. jääkellarilohi. Tämä pyörii aina ennen joulua mielessäni, ja olenpa jo laittanut talteen itsensä Heikki Tavelan valmistusohjeenkin. Ties vaikka saisin tänä syksynä aikaiseksi. Jääkellarilohi liittyy ongelmoimaani rimmad lax-kysymykseen. Pidän aivan äärettömästi ruotsalaisten ”rimmad lax med dillstuvad potatis”-annoksesta, ja aina, kun olen sitä syönyt, olen pohtinut ”rimmad laxin” ja ”gravad laxin” eroa. Jos joku teistä blogini lukojoista voi avata tätä, niin olisin kiitollinen!

2. pulled pork. Blogosfäärin to-do-juttuja, kun kaikki ovat sitä jo tehneet! Kokkeillaan ja Ankerias Vipunen nyt ainakin. Vaan eipä huolta: tilasin meille possun etuselän läskipeitteellä ja käymme sen tänään hakemassa Mestaripalvista! Huomenna saapuvat pirkanmaalaiset sukulaisemme ja sunnuntaiehtoolla laitetaan possu uuniin. Olen rakkaan lankoni kanssa suunnitellut tätä possumaista sessiota siitä lähtien, kun söimme pirkkisten vierailulla Ravinteli Berthan possuannokset. Nam ja slurps…

3. maksapasteija tai -pâté. Kotitekoisen maksapasteijaohjeen murtaminen ei olekaan mikään äkillinen päähänpisto. Aloitin kokeilut noin 35 vuotta sitten teinityttönä. Vieläkin täytyy lähettää ihailevat ajatukseni vanhemmilleni, ja etenkin edesmenneelle isälleni, joka ei sanaakaan sanonut ölvätessäni hänen VSOP-konjakkejaan noihin testipasteijoihini. Auskultoidessani aikuiskasvatuksesta valmistin demossa maksapasteijaa, jonka pääraaka-aineena piti olla isän kaataman hirven maksa (tai sitten hirviporukassa arpa oli osunut hänelle, eikös maksa kuulu kaatajan trofeisiin?). Kun ohjaava opettaja luki demosuunnitelmaani, vaihtui elukka naudaksi. Noihin aikoihin hirvissä oli löydetty mittavat kadmium-pitoisuudet. Hmm. Nyt kyllä eksyin aiheesta, mutta kuten tästäkin vuodatuksesta voi päätellä, maksapasteijaohje on vaaninut kannoillani jo vuosikymmeniä.

4. croissantit. Joka ikinen kerta syödessäni oikein lehtevää croissanttia poden tätä tekemättömyyden tuskaa. Campasimpukka onneksi jakaa tuskani. Käsittääkseni viileä kivitaso olisi oikeinkin sopiva leipomisalusta, ja pahkurainen vieköön, sellaisethan nyt löytyvät keittiöstämme. Toisaalta: en oppinut Cordon Bleu-kurssilla Millefeuille-taikinan valmistamista, joten ehkä epäonnistumisen pelko noissa voikaulaustaikinoissa väijyy mielessäni. Sitäpaitsi Turussa Rostenilta saa täydellisiä croissantteja valmiina, eivätkä Pirkan pakasteversiotkaan huonoja ole.

5. riimihärkä. Aukko keittiösivistyksessä. En ole tehnyt, vaikka pidän ruokalajista. Olisikohan tässä kohdin motivaatio-ongelma? Vai atavistinen pelko raakaa lihaa kohtaan? Mene ja tiedä. Parhaillaan naudan sisäfileen hinta karkoittaa suunnitelmat.

6. hmm, nyt alkaa tökkiä. Voisin kuvitella maistavani hapansilakkaa, mutta sitähän en aio itse valmistaa. Jätän kohdan 6. avoimeksi, ja teen kuten Sauvajyvänen eli listaan muita to-do-juttuja:

7. missä on toinen musta talvikenkäni? Meillä on Herra Raadelman kanssa aivan mahdottoman mukavat mustat, turkisvuoriset talvilenkkarit. Kahteen vuoteen niistä vain kolme on löytynyt. Missä siis voi olla minun toinen musta talvikenkäni? Tämä kyllä liittyy meidän varastointitekniikkaamme, jossa on jotakin inasen pielessä. Keväisin nimittäin etsitään samaan tapaan baltsareitani. Kohta 7: varaston siivoaminen. Sisältää kodinhoitohuoneen eli Rouva Raadelman back-officen raivaamisen. Tämä lähinnä tiedoksi Herra R:lle, joka säännöllisesti jaksaa aiheesta muistuttaa.

8. oman kirjan kirjoittaminen. Todellinen haave, joka voisi olla toteutettavissa. Keittokirjan tekemiseen olen nyt jo päässyt tutustumaan, mutta to-do-listallani on (aivan salaisesti) tuollaisen asiaproosan lisäksi taide-sellainen. Taitanee jäädä pyörimään tällaisille listoille ikiajoiksi, mutta ainakin rehellisesti tunnustan sen.

Piiri pieni pyörii eli nyt on aika lähettää to-do-haaste eteenpäin: Paulalle Food and Then Some-blogiin, Minnalle Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogiin, Riitalle masutoaitemu-blogiin ja Liinulle Koti, koira ja kokkaus – blogiin. Ja aivan kuten Sauvajyvänen omassa haasteessaan mainitsee, haastetta ei ole pakko ottaa vastaan, mutta jos haluaa listailla asioita omaksi ilokseen, niin onpa ainakin yksi uusi syy siihen!

Me vetäydymme Herra R:n kanssa nyt minilomaselle. Palaan blogin pariin ensi viikolla ja silloin on luvassa tarinaa to-do-listani kohdasta 2. Aurinkoisia syyspäiviä ja rentouttavaa viikonvaihdetta!