Huusholliamme ovat kohdanneet aivan uudenlaiset ongelmat. Työskentelen parhaillaan ison ruokaan liittyvän projektin kimpussa ja hankin sen vuoksi elintarvikkeita yritykseni laskuun. Omat ruokaostokset ovatkin jääneet suunnilleen unohduksiin eikä jääkaapista oikein tahdo löytyä muuta kuin vajaa nakkipaketti.

Perjantai-illalla huomasimme Herra Raadelman kanssa, että nälkä kurnii, mutta ei ole ruokaa. Sauna oli jo lämpenemässä eikä kauppareissu houkuttanut. Jääkaapin ylähyllyllä lymyili pussillinen Västerbotten-juustoraastetta. Ei kun nettiin ja tuotteen omalle sivustolle! Ratkaisuksi löytyi minipizza-ohje, mutta mielestäni näillä pienillä sipulipiirakoilla ei ole mitään tekemistä pizzan kanssa. Olkoot siis

PIENET SIPULIPIIRAAT
(8 kpl)

taikina:
1 dl kädenlämpöistä vettä
25 g hiivaa
1 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
0,5 tl sokeria
3-4 dl vehnäjauhoja, itse käytin durum-vehnää

täyte:
1 jättisipuli tai 2 kpl tavallista sipulia
25 g voita
n.0,5 tl suolaa
1 tl sokeria
0,5 tl mustapippurirouhetta
150 g Västerbotten-juustoraastetta

pinnalle: ohjeen mukaan rucolaa, käytin basilikaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, sokeri ja öljy. Alusta taikina kimmoisaksi ja laita kohoamaan siksi aikaa, kun valmistat täytteen.

Leikkaa jättisipuli viipaleiksi. Kuullota sipulia voissa kunnes se on läpikuultavaa. Älä missään tapauksessa ruskista! Mausta sipuli suolalla, sokerilla ja mustapippurilla. Ota pois liedeltä ja anna jäähtyä hetki.

Laita uuni lämpenemään 250 C. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja pyöritä osat palloiksi. Litistä taikinapallot leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Lusikoi täytettä piiraspohjilla. Levitä lopuksi juustoraaste piirasille. Kypsennä noin 15 minuuttia eli kunnes piiraat saavaat kauniin ruskean paistopinnan.

Levitä rucolaa tai tuoretta basilikaa piirasille. Tarjoa punaviini tai kylmän oluen kera.

Tämä unikko ei liity mitenkään aiheeseen, mutta en nyt löytänyt etsimääni kuvaa tämän läppärini tiedostoista. Syy saattaa olla siinä, että yritin siirtää koko koneen kaikki filet uuteen työkoneeseeni ja aivan uusimmat ehtivät jo mennä. Käytin siis osan saamastani Naisyrittäjälainasta paremman tietokoneen hankkimiseen. Ergonomia voitti estetiikan ja niinpä työpöydän alla lymyää nyt oikein kunnollinen keskusyksikkö-pönttö! Näytössäkin on kokoa, sillä päädyin peräti 27 tuumaiseen LED-versioon.

Jos jokin puuha on ärsyttävää, niin uuden tietokoneen käyttöönottaminen. Luvattoman monta tuntia kului sähköpostitilin salasanan etsimiseen ja uuden saamiseen. Lopputulos on, että en saanut sähköpostia vielä toimimaan uudessa ympäristössä. Vasta siirtotyön loppuvaiheessa ymmärsin, että kannattaa hommata siirtokaapeli, jolla kamat pitäisi saada vaihtamaan paikkaa. Katsotaan sitten alkuviikosta, miten homma pelittää – vai eikö vieläkään…

Elokuu alkaa olla jo hyvässä vauhdissa. Keskiviikkona on Julia Child-syntymäpäivähaasteen dedis. Muutamia huippujuttuja aiheesta olen jo blogeista bongannutkin! Vielä on siis aikaa kokkailla ja julkaista juttuja blogissa – jos siis olet kiinnostunut ottamaan osaa minipatasetin arvontaan.

2 kommenttia artikkeliin ”Typö

  1. Vaikkei liittyisikään aiheeseen, niin ihana unikko! Olen yrittänyt saada niitä kasvamaan, mutten sitten minkäänlaisella menestyksellä.

    Menestystä Rouvan yritykselle ja myös yritykselle saada tietokonejutut reilaan. Työ sujuu paljon helpommin, kun on oikeat välineet – kunhan kaiken saa toimimaan :). Ja ergonomiasta Cogito ergo sum´iin – vaikkei sekään mitenkään liity aiheeseen, mutta tuli nyt mieleen.

Comments are now closed.