Tervehdys sateisesta Raadelmasta! Meille ei kuulu mitään erityistä, arkista aherrusta vain. Vaikka eikös se ole mukavaakin? Rapeita sämpylöitä ja pehmeitä vosilmäpullia on tullut leivottua, mutta muuten ruoanvalmistaminen ei ole inspiroinut. 

Sämpylät leipaisin sunnuntaina maalaissalaatin kavereiksi. Olen jo pidempään etsinyt sellaista hyvää sämpyläohjetta, jolla saisi rapeita, pataleipämäisiä leipäsiä, mutta ei tarvitsisi aloittaa leipomista päivää ennen. Netti vilisee yönyli kohotettavien sämppäreiden reseptejä, ja muutamia olen testaillutkin. Eivät vaan ole napanneet. 

Vaan nytpä bongasin Soppa365-sivustolta vehnäsämpyläohjeen. Nämä leivotaan ”suoraan” eli valmistuvat parissa tunnissa. Ohje on julkaisijan mukaan alunperin otettu jostakin Anna Bergenströmin keittokirjoista. Oikaisin vähän reseptiä, ja lisäsin öljyä taikinaan, joten voinen julkaista tämän ilman linkkiä lähdeohjeeseen 🙂

Vehnäsämpylät

(noin 20 sämpylää)

5 dl kädenlämpöistä vettä
1 dl maitoa
25 g hiivaa  
2 tl suolaa
1 rkl hunajaa
n. 2 rkl rypsiöljyä
12,5 dl vehnäjauhoja

0,5 – 1 dl vehnäjauhoja leipomiseen

Mittaa vesi ja maito astiaan. Murenna joukkoon hiiva, lisää suola ja hunaja. Alusta taikinaan jauhot muutamassa erässä ja vaivaa löysäksi leipätaikinaksi. Ripottele taikinan päälle noin 2 rkl vehnäjauhoja. Peitä kulho pyyhkeellä ja anna nousta vedottomassa paikassa 1-1,5 tuntia.

Kuumenna uuni 250 C. Peitä kaksi uunipeltiä leivinpaperilla.

Ripottele vehnäjauhoja reilusti leivinpöydälle ja kumoa taikina jauhotetulle tasolle. Ripottele vielä pari ruokalusikallista jauhoja taikinan päälle ja taputtele taikinaa kädellä. Älä vaivaa, etteivät kohotuksessa muodostuneet ilmakuplat lässähdä.

Leikkaa taikinasta veitsellä tai taikinalastalla 6-7 suikaletta, ja suikaleet vielä 2-3 osaan. Palojen ei tarvitse olla samanmuotoisia, mutta samankokoisia kylläkin. Nosta sämpylät pellille.

Paista sämpylöitä pelti kerrallaan uunissa noin 20 minuuttia. Ensimmäinen pelti vaatii yleensä pari minuuttia pidemmän kypsennysajan kuin jälkimmäinen.

Anna sämpylöiden jäähtyä ilman leivinliinaa, jotta kuoresta tulee rapea.

Olen inasen yrittänyt välttää aivan valkoisia vehnäjauhoja ja suosinut leipänä ruisreikäleipää.

Ihan parasta on Ylhäisten Kotileivän Peltopoika-leipä: se on ohutta, rukiista, maustettu kuminalla ja ennen kaikkea se on juuri sopivan hapanta. Leipää saa Turun Kauppahallista ja muistaakseni yhdestä Turun alueen Prismoista sekä näiden lisäksi Mestaripalvista Pläkkikaupungista. Ostan monta leipää kerralla ja pakastan osan, koska nuo myyntipisteet eivät osu arkisille kauppareissuillemme. Suosittelen lämpimästi, ja etenkin Mestaripalvin könttäkinkun kera. Aaah, mikä yhdistelmä.

Pullan leivon Kemiön Myllyn vehnäjauhoista, jotka ovat selvästi tummempia kuin tavalliset vehnäjauhot. Pullaan tulee hyvä maku ihan itsestään, tai no täytyyhän taikinaan muistaa lisätä kunnolla voita, sokeria ja etenkin suolaa. Eilen muotoilin pullataikinan korvapuusteiksi ja voisilmäpulliksi. Pullataikinan ohje löytyy täältä.

Voisilmäpullien valmistamisessa on yksi niksi ylitse muiden, ja se on jääkaappikylmä voi. Leivotaan siis aivan tavallisia pikkupullia, ja kohotetaan ne hyvin. Seuraavaksi voidellaan pullat kananmunalla. Sitten leikataan ihan kylmänkovasta voista sokeripalan kokoisia kuutioita. Ne työnnetään pikkupulliin niin syvälle, että osuvat leivinpeltiin. Syntyneisiin kolosiin valutetaan reilu määrä hienokiteistä sokeria ja  pullat  nakataan 225 C uuniin. Vartin päästä alkaa olla maistiaisten aika.

Tämä veijari ei pulliin pääse kiinni, vaikka kauniisti anookin. Arttu-koiramme on ehkä eniten meistä kaikista kärsinyt kurjasta talvesta. Pikku-ukkeli rapastuu lyhyelläkin lenkillä niin paljon, että suihkun kautta on tultava sisätiloihin. Tulisipa pian jo kunnon kevät, kuivat kelit ja vaikka edes vähän aurinkoa! Pääsisimme lenkille koko porukka.

Megapitkää rospuuttoa katkaisevat onneksi muutamat lähiviikkojen kokoontumiset. Naisyhdistyksemme Mehu-Maijat treffaa jo ylihuomenna, kirjoittajakollegat elämänkaarikirjoituskurssilta saapuvat meille maanantaina ja samainen viikko huipentuu mieskuoron  Laulun Ystävien 100-vuotisjuhliin. Pääsemme Herra R:n kanssa  Turun linnaan pippaloimaan – vähänkö hienoa!

Mukavaa maaliskuuta teillekin ja kuulemiin taas hetkeksi!