Tattadaa, maistuisivatko minikokoiset sitruuna-marenkipiirakat? Meille ainakin. Innoituksen leipomapuuhiin sain viimeviikkoisesta Stockmann Gastro -tapahtumasta.

Stockmannin pikkuleivokset olivat kyllä paljon kauniimpia kuin nämä Rouva teelmät, mutta maku oli jotakuinkin yhtä hyvä.

Leipaisin minipait minimuffinipellillä ohjeella, jonka löysin ”Koko Suomi leipoo” -televisio-ohjelman sivustolta. Resepti on todella hyvä, mutta mitoituksen kanssa oli ongelmia. Tässä kuitenkin perusversio:

Sitruuna-marenkipiiras

pohjaan:
300 g jauhoja
100 g tomusokeria
150 g voita
50 g kananmunaa (noin 1 kpl)

Valmista murotaikina. Nypi voi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet . Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levätä hetki kylmässä ennen kaulitsemista. Kaulitse irtopohjavuokaan 2,5 mm paksu pohja. Esipaista pohjaa 200 C uunissa noin 10 minuuttia.

täytteeseen:
300 g sokeria
3 kpl sitruunoita, joista mehu ja yhdestä kuori
185 g kermaa
300 g kananmunaa

Sekoita kaikki aineet. Lisää täyte esipaistettuun pohjaan ja paista uunissa 110 C asteessa kunnes piiras on hyytynyt (noin puoli tuntia)

Italialaiseen marenkiin:
300 g sokeria
75 g vettä
150 g kananmunan valkuaisia

Keitä sokeri ja vesi 120 C asteeseen ja lisää ohuena nauhana vaahdotettujen valkuaisten joukkoon. Koristele piiras jäähtyneellä marengilla. Ruskista marenki töhöttimellä tai 225 C uunissa kiertoilmatoiminnolla.

Jos innostuit ohjeesta ja käytössäsi on minimuffinipelti (24:lle annokselle), niin suosittelen valmistamaan pohjataikinan 2/3-kokoisena ja täytteen sekä italialaisen marengin puolikkaina annoksina. Tai sitten leipomaan erikseen jämäaineksista yhden keskikokoisen tortun.

Minikokoiset tartaletit olivat siis jälkiruokana viime viikolla järjestetyssä Stockmann Gastro -tapahtumassa.

Gastro-heimon tapaamisen pääaiheena oli Stockan uusi ”BBQ Rub Bar”-palvelu. Liha- tai kalatiskiltä saa halutessaan valmiiksi rubatut eli kuivamaustetut lihat, kanat ja kalat kotigrillissä kypsennettäviksi. Kätevää! Rub-seoksia löytyy seitsemän, osassa on mukana suolakin.

Timo ”Lintsi” Linnamäki grillasi meille Ras el Hanout -rubattua rotukarjan tomahawkia ja  Cajun-maustettua flank steakia. Voi hyvää päivää kuinka herkullisia ne olivat!

Ja – ikävä kyllä – iski kauhea hinku tuollaiseen Big Green Egg -grilliin. Onneksi ovat niin kalliita, että unelmaksi jää (paitsi jos Herra R. voittaa lotossa Jaguar-rahat ja niistä jää yli… 🙂 ).

Lihan kera nautimme Caesar- ja perunasalaatteja (tässä toimivaksi todettu Caesarin ohje), chimichurria ja toista kastiketta, jonka nimi ei nyt palaudu mieleeni.

Viinit oli valittu taiten, ja ainakin meille tuli uusi punaviinisuosikki luomulaatuisesta QP-viinistä. 

Jäi kyllä niin hyvä mieli ja maku suuhun. Ikinä en olisi osannut odottaa tällaista asiakastilaisuutta. Sattui vielä osumaan niin mukavaa pöytäseuraakin! Kiitokset Stockmannille, saitte meistä vieläkin uskollisemmat asiakkaat 🙂 

Mitäpä muuta täällä meillä on tapahtunut? Ei oikeastaan mitään erityistä. Herra Raadelmasta on puurtanut pihalla kivien ja kasvien kanssa jo noin kuukauden. Rouva R. on paiskinut omia hommiaan, mistä ei voi muuta kuin olla onnellinen – siis että töitä on ollut kivasti. Lomaa odottelemme jo kovasti, mutta sen aika on vasta ensi kuussa.

Ruokapuolella on koettu karseita epäonnistumisia, joten blogiin asti yltäviä juttuja ei kerrassaan ole ollut. Ihan vain viitteenä: pilaantunut taskurapu (se haju!), mauton lihapata tarjousulkofileestä (liemi ihan jees), harissalohi (yrk, todellinen pohjanoteeraus), hapan raparperipiirakka (näyttikin ihan visvaiselta), raa’aksi jäänyt uunibroileri (tiutautyrjö, melkein tuli yrjö) ja sitä rataa. Ainakaan suunta ei voi olla kuin parempaa kohti.

Mutta nytpä toivotamme Artun kanssa teille kaikille aurinkoista sunnuntaita! Kuulemiin!