Marraskuu taitaa olla sellainen ”off season” ajanjakso, jolloin mikään juhlapyhä ei viritä erityisten ruokalajien äärelle eikä luontokaan tarjoa mitään mainittavaa – paitsi sadetta ja pimeyttä.
Kun olin muutama viikko sitten vähän huonossa hapessa, laittoi rakas puolisoni, Herra R. meille ilta-ateriaksi Yumikon kanan tapaan valmistettua lohta. Ruoka lämmitti mukavasti ja siksipä päätin jakaa sen ohjeen kanssanne!
Uunilohta Yumikon tapaan
noin 1 kg lohifileetä
marinadiin:
n.2 dl japanilaistyyppistä soijakastiketta (esim. Kikkoman)
1-2 kpl limetin mehu
1-2 rkl kuivaa sherryä tai viinietikkaa
1-2 kpl valkosipulinkynttä muutamaan osaan lohkottuina
pala juuri-inkivääriä (noin pingispallon kokoinen) kuorittuna ja lohkottuna
n.½ dl sokeria (mielellään ruskeaa sokeria, esim. palmusokeria tau Demerera-sokeria)
n.½ dl rypsiöljyä
chiliä maun mukaan
Huuhtele, kuivaa ja nosta kalafilee laakeaan uunivuokaan nahkapuoli alaspäin. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja kaada seos kalafileen päälle. Nosta fileetä, jotta marinadi menee myös nahkapuolelle. Jätä kala marinoitumaan huoneen lämpöön noin 20 minuutin ajaksi.
Kuumenna uuni 200 C. Valuta marinadi siivilän läpi kulhoon, jotta marinadin lohkotut raaka-aineet eivät päädy valmiiseen ruokaan. Nosta uunivuoka lohineen uuniin ja kypsennä 5-10 minuuttia. Ota vuoka uunista ja kaada marinadi takaisin uunivuokaan. Laske uunin lämpötila 150 C ja jatka kypsentämistä puolisen tuntia eli kunnes lohi on kypsää.
Ota vuoka uunista ja tarjoa uunilohta vaikkapa basmatiriisin ja keitettyjen porkkanasuikaleiden kera. Tuoreesta kurkusta ja retikasta valmistettu salaatti sopii myös lisäkkeeksi.
Ruokajuomaksi sopisi vaikkapa puolikuiva Kung fu girl-valkkari, meillä oli jotakin rutikuivaa eikä siis kovin onnistunut valinta. Lisäkesalaatiksi valmistin version daikon-retikkaraasteesta.
Lohiohjeemme on jonkinlainen versio Teriyaki-lohesta. Yumikon kanaohjeeseen lisäsin limetin mehua ja loivensin valkosipulin ja inkiväärin osuutta, koska lohi ei mielestäni kanna kovin tuhtia maustemäärää. Siksi nuo maustekasvikset otin pois uunivalmistuksestakin, ja mielestäni se oli hyvä ratkaisu.
Muuten: nuo keltaiset soirot lohen päällä ovat keltaporkkanasta leikattuja! Sattui osumaan käsiin pussillinen niitä Cittarissa. Vaihtelua se on värinkin vaihtaminen…
Huomasin muutama päivä sitten, että tässä blogissani olen julkaissut melko lailla täsmälleen 500 artikkelia (=WordPressin nimi blogipäivitykselle), tämä taitaa olla artikkeli 504. Aika paljon omasta mielestäni vähän yli kolmessa vuodessa. Viime aikoina en ole enää löytänyt kunnollista kipinää bloggaamiseen, ja olen siitä vähän ihmeissäni. Nytkö se saturaatiopiste on saavutettu?
Voi olla, että parhaillaan vellovat bloggaamiseen liittyvät mainontaepäilyt ovat osaltaan laimentaneet intoani. Olenhan minäkin saanut tuotteita testattavaksi tai lahjaksi, ja sitten kirjoittanut niistä täällä. Olen kyllä pyrkinyt mainitsemaan lahjaksi saaduista tavaroista enkä edes bloggaa ammattimaisesti, joten lienen vapaa vastuusta – vaikka minulla onkin oma yritys, mutta sen tuotteista ei ole edes blogissa mainittavaksi. Säälittävä yritykseni :)…
No. Ehkä tämä laimeus liittyy vain ja ainoastaan synkkään syksyyn. Ainakin toivon niin.
Rouva Raadelmasta 
Hei, ei nyt vaivuta ihan synkkyyteen kuitenkaan, vaikka kieltämättä minäkin odotan kiihkeästi lunta ja sen mukanaan tuomaa valoa! Valoa pimeyteen tuovat kyllä myös nämä Rouva Raadelman kirjallis-kulinaariset merkinnät. Mainonnasta ja blogeista vellova keskustelu rauhoittuu varmasti vähitellen tuon kuluttajaviraston linjauksen myötä. Ajattele se niin, että olet ollut edelläkävijänä mukana luomassa uutta ilmiötä ja siihen nyt väistämättä liittyy tällainenkin keskustelu.
Tänks :)!
Hyviä uutisia! Enää kuukauden päivät ja sitten taas mennään kohti iloa ja valoa! Juuri tuolla pimeässä ajaessani luulin jo, että molemmat ajovaloni olivat pimeinä. Vaan syynä olikin synkkä ja sateinen asfaltti, joka imaisi itseensä jokaikisen valonsäteen 😦
Mutta hei, nyt sukelletaan vielä hetki, joten otetaan siitä kaikki ilo irti. Näytetään marraskuulle pitkää nenää, jookos?
Teidän ihanalle linssiluteelle extraterkut fanilta 🙂
PS. Ei ihme, että suklaakauppa kukoistaa tähän aikaan vuodesta…..
JEEE!!!! Hyvä uutinen – nyt voisi rakentaa todellisen aamukamman :)! Marraskuu on inhokki, onneksi se kohta loppuu.
Välitän terveiset meidän kuusikiloiselle elämäniloiselle megasouvarillemme!
Ja nyt tulee ihan paras uutinen: kevät on alkanut! Nimittäin bongasin kevään ekat TULPPAANIT Skanssin Cittarissa. Voi tätä onnea! 😊
Voi jebou! Täytyykin mennä tulppaaniostoksille. Oma mantrani on nykyään, että jo kuukauden päästä alkaa valjeta – eli matkin sinua :)!
Tätäkin kalaa täytyy kokeilla. Minä olen tehnyt useamman kerran sitä Murun lohta ja olen kovasti tykästynyt aasialaismakuihin kalassa.
Ja mitä siihen mainostamiseen tulee, älä ota itseesi niistä keskusteluista. Vaikka minulla ei olekaan mainosyhteistyötä omassa blogissani, enkä ole siihen lähtemässä, niin mInusta tämä sinun blogi on parhaita esimerkkejä siitä, miten mainosyhteistyö istuu bloggaamiseen. Siis asia on aina tullut selväksi jos jotain olet kokeillut yhteistyön merkeissä, ja osaat kirjoittaa niin, että siihen luottaa mitä sanot. Näkee että käytät tuotteita muutenkin, ja on myös luottoa että sanot jos joku ei toimikaan niinkuin pitäisi. Ja olethan jo melkoinen julkiskokkikin, mikä on pelkästään kiva asia 😉
KIITOS Sauvajyvänen :)! Kauniisti sanottu. Arvostan sinun blogiasi – siitäkin syystä – että olet pitänyt linjasi!
Mutta tuo julkkiskokki kyllä pistää naurattamaan 🙂
Ohjeesi oli oikein hyvä. Lohesta tietenkin saa hyvää, jos uittaa sen kermassa ja viinissä, mutta tällainen kevyempi ohje, jossa on aasialaista twistiä, on kiva. Sinulla on muutekin tosi kiinnostava ruokablogi, josta olen kokeillut muitakin ohjeita. Sinulta taisi olla se sinappinen possu, jota olen menestyksellisesti tehnyt perheelleni jo kahdesti, kiitos siitä.
Voi kuinka hauskaa kuulla, että Yumikon lohi ja possunfile ovat tehneet kauppansa! Itsekin olen alkanut nyreksiä kalan ja kerman yhdistämistä, tai ainakin lohen ja kerman. Tulee helposti tunkkaista.