Viikonloppu on kulunut enemmän ja vähemmän klesassa kuosissa ja kuumeillessa. Onneksi maailman paras mies, rakas Herra Raadelmani on hoitanut niin kauppareissut kuin ruoanvalmistuksetkin. Perjantain ostoslistaan ei tullut kuitenkaan lisättyä mitään makeaa herkkua, mutta illalla alkoi sokerihammas kolottaa. Nyhjäisin tyhjästä meille mantelilastupikkuleipiä. Niitä piti sitten tehdä lauantaina uusi annos, kun olivat sen verran hyviä…

Mantelilastupikkuleivät

(n. 18 kpl)

100 g mantelilastuja
60 g voita
1,5 dl sokeria
2 rkl kermaa
2 rkl vehnäjauhoja (voisin kuvitella, että mantelijauhotkin toimisivat)

Laita uuni lämpenemään 200 C. Mittaa kattilaan kaikki ainekset. Kuumenna jatkuvasti sekoittaen niin kauan, että voi sulaa ja seos kiehahtaa reippaasti. Ota kattila pois liedeltä. Jaa taikina kahdelle leivinpaperilla peitetylle uunipellille niin, että taikinanokareiden väliin jää reilusti tilaa (eli aivan kuten kauralastuja valmistettaessa). Kypsennä mantelilastupikkuleivät uunin keskitasolla. Paistoaika on noin kymmenen minuuttia. Jäähdytä leivinpaperilla ja irrota vasta täysin jäähtyneinä.

Jos haluat mantelilastupikkuleivistä kaarevia, aseta pikkuleivät leivinpapereineen lämpiminä kaulimen – tai muun vastaavan kaarevan esineen – päälle ja jäähdytä siinä.

Ennen vanhaan mantelilastupikkuleivistä väänneltiin pieniä koreja tai kupposia, joihin sitten lastattiin jäätelöä tai muuta harvinaista herkkua. Tämänkaltaisia manteli-knäckejä sai joskus viime vuosituhannella ostaa vähän paremmista konditorioista. Täydensivät mukavasti rouvakutsujen seitsemän sortin kahvileipävalikoimaa.

Mutta arvatkaapa mitä? Meillä ei ole enää lunta kadunpuoleisella pihalla! Tai no on siinä pari lämpärettä, mutta melkein ei ole. Voisiko kevät sittenkin olla tulossa?