Näin pikkujouluaikaan tulee glögiä imuroitua ihan tuelta, tai ainakin nyt tuntuu siltä, kun on niin kylmää ulkona ja vähän viileää sisälläkin. Glögin kera olisi mukavaa nautiskella jotakin pikkusuolaista, mutta ei aina niitä joulutorttumuunnoksia eli lehtitaikinaleivonnaisia suolaisella täytteellä. Rouva on tehnyt opiskeluaikoinaan – eli joskus vuonna nolla – tällaisia pieniä syvänkokkosia lanttutäytteellä. Maistuvat paljon paremmilta kuin miltä kuulostavat! Ohje on julkaistu Turun Sanomien blogissani, mutta laitan sen tähänkin. Olkaapa hyvät:
Pienet lanttupiiraat
(20 kpl)
taikinaan:
2,5 dl maitoa tai vettä
25 g hiivaa
1 tl suolaa
1 dl ruisjauhoja
n. 4 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sulatettua voita
täytteeseen:
1 pak valmista lanttusosetta (500 g)
0,5 dl sulatettua voita
0,5 dl siirappia
0,5 dl korppujauhoja
1 kpl kananmuna
n. 1 tl suolaa
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl inkivääriä
ripaus valkopippuria
voiteluun: voisulaa
Valmista ensin piiraiden pohjataikina: lämmitä maito tai vesi kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva taikinanesteeseen. Lisää joukkoon suola ja ruisjauhot. Alusta taikina vehnäjauhoilla. Lisää voisula alustamisen loppuvaiheessa. Peittele taikina leivinliinalla ja anna taikinan kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia.
Leivo kohonneesta taikinasta 20 pientä sämpylää. Siirrä ne kahdelle leivinpaperilla peitetylle leivinpellille. Peittele sämpylät leivinliinoilla ja nosta ne lämpimään paikkaan kohoamaan.
Valmista täyte: sekoita kaikki aineet keskenään. Tarkista maku. Täyte saa olla melko mausteista ja makeahkoa.
Paina kohonneisiin sämpylöihin esimerkiksi juomalasin pohja avulla syveenys. Laita syvennykseen lanttutäytettä. Paista lanttupiiraita 225 C uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes täyte saa kauniin kullanruskean värin.
Voitele lämpimät piiraat voisulalla ja pehmitä niitä liinalla peitettyinä. Jos haluat pakastaa osan lanttupiiraista, jätä voitelu pois ja tee se vasta sulattamisen ja lämmittämisen jälkeen.
Muuten: syvänkokkonen tarkoittaa kukkurasydämistä, ja siltähän tuo piiras näyttää. Sydän on kukkuroillaan lanttusosetta, jonka voi vaihtaa vaikka bataattisoseeksi. Jos haluaa vähän tuhtimpaa syötävää, voi lanttupiirasen pinnalle laittaa vielä kinkkusiipaleen.
Niin ja se meidän paras glögisekoituksemme: mittaa kattilaan yhtä paljon Marlin Perinteistä Mustikkaista glögiä ja punaviiniä (jotain halpaa). Lämmitä varovasti, etteivät punaviinin alkoholit haihdu. Tai kuumenna kiehuvaksi, jos haluat raittiusglögiä. Lisää pari senttilitraa kirkasta glögiin (ei tietenkään siihen alkoholittomaan versioon) ja nauti. Ihan parasta.
Lantun ystävälle nämä maistuisivat glögillä tai ilman! Hyvä resepti, pitää kokeilla. Minä muuten valmistin jokin aika sitten portteriglögiä, josta tuli kerralla suosikkki. Sen teko ei kuitenkaan ole ihan noin helppoa kuin teidän suosikkinne…
Joo, minä pidän näistä kovasti, mutta lanttu on aikalailla mielipiteitä jakava juures. Portteriglögin ohje vaikutti todella mielenkiintoiselta, täytyykin pistää muistiin. Black Velvetistä nimittäin innostuin viime keväänä, kun vihdoin pääsin sitä maistamaan.
Moi!
En koskaan syönyt lanttupiirakoita, ne näyttävät hyviltä!
Hyvää Itsenäisyyspäivää! 🙂
Kiitos samoin! Me söimme lanttupiirasia tänään pikinikpaistiviipaleiden kera, olivat kyllä hyviä. Vähän kuin jouluateria kompaktikoossa.
Tein eilen illanistujaisiin nimenomaan bataattiversion ja pari pikkumurusta rapeaksi paistettua pekonia päälle. Suosittelen!
Jebou! Kuulostaa hyvältä!
En ole suuri lanttulaatikon ystävä, mutta nuo lanttupiiraat näyttävät kyllä oikein herkullisilta. Uskaltaisikohan sitä tänä vuonna tehdä vaikka oman lanttulaatikon tai noita piiraita ihan kokeilumielessä jos niistä tykkäisikin? Lanttua tykkään kyllä syödä esim. kasvispihveinä.
Lanttulaatikko on mielestäni verraton ruokalaji, koska lanttu kantaa voimakkaiatkin mausteita todella hyvin. Inkivääriä, muskottipähkinää ja valkopippuria saa huiskia ihan löysällä ranteella, kunhan vain pitää huolen riittävästä siirappimäärästä. Kannattaa kokeilla, ja etenkin kun jo kasvispihveissä maku sinua miellyttää.