Aloitetaanpa vaikka tästä: sain lauantaina valmiiksi maton, jota olin virkannut yläkerran vessaa varten. Se ei sitten oikein sopinutkaan sinne, joten matto päätyi nyt ulkorappusillemme.

Vanha kynnysmatto olikin jo aika kulahtanut. Maton ohje on Novitalta, mutta virkattu eri materiaalista eikä siksi aivan ohjeen laajuiseksi.

Olohuoneen pöydän krysanteemiasetelma ei liity mitenkään rappusten mattoon, mutta kukassa on samaa kuviota tai rakennetta kuin matossakin. Kaunis, vaikken suuri krysanteemien ystävä olekaan.

Tämäkään ei liity edelliseen – muuten kuin että on kaunis! Saimme keskiviikon visiteeraajiltamme huikean laventelikorin!

Olisipa joskus mukavaa päästä katsomaan Provencen laventelipeltoja. Onneksi on kuitenkin näin kaunista katsottavaa kotonakin.

Lauantai-iltana natustelimme Herran kanssa pekoniin käärittyjä hot dog-sämpylöitä, jotka oli täytetty Kavlin Räkostilla. Idean tähän bongasin Matplatsenin Victorialta, joka puolestaan linkitti ohjeeseen eräässä toisessa blogissa. Kehittelen ajatusta vielä, koska tuo Räkost ei oikein napannut maultaan.

Jos haluatte kokeilla, niin valmistus sujuu siten, että minisämpylöihin laitetaan paksu kerros sulatejuustoa, jokaisen sämpylän ympäri kiedotaan kaksi pekonifilettä ja hökötykset paistetaan 200 C uunissa noin 20 minuuttia.

Meillä oli tänään varhainen herätys, kun Herra Raadelmasta lähti Lapin-matkalleen. Aikamoinen pakkausmanööveri oli eilen, sillä varustuksiin kuuluivat tavanomaisten vaatekasojen lisäksi golf- ja kalastusvälineet. Herroilla lienee suunnitelmissaan myös kylpyläoleilua. Muutama ruokanyssäkkäkin pakattiin mukaan, ja niinpä aamulla meidän automme takaosa täyttyi kahdesta jättikassista ja golfbagista.

Ihan mukavaa, että Herralle tarjoutui tällainen mahdollisuus päästä vähän irti arjesta. Melkoisen raskas kevät ja alkukesäkin vielä ovat toisinaan saaneet yleensä niin aurinkoisen mieheni hieman alavireiseksi. Toivotankin veijareille oikein onnistunutta reissua!

Jotta elämä ei hymyilisi täydeltä laidalta, sai  Rouva viime viikolla vielä yhden huonon uutisen: starttiraha-anomukseni sai kielteisen päätöksen (josta ei voi edes valittaa!). Onneksi sentään naisyrittäjälainatarjous tuli. Laina on aina laina, starttiraha nyt olisi ollut silkkaa tukea aloittavalle yrittäjälle. Oudolta tuntuu, että minun räpiköivä yhden naisen yritykseni pystyy vääristämään alueen ja alan kilpailutilannetta. Se oli siis peruste tuen epäämiselle.

Kaiken kukkuraksi edellisen blogialustan palveluntarjoajani serveri on ajettu alas jonkin haverin vuoksi, josta seurasi tämän blogin viimevuotisten kuvien häviäminen. Älkääpä siis ihmetelkö, jos sivustolla näkyy paljon tyhjiä ruutuja, joiden yläkulmassa on punainen rasti. Olen koko viikolopun korjannut blogia, mutta se on melko hidasta puuhaa. Nyt olen sentään jo edennyt syyskuuhun 2011 asti. Olisi pitänyt silloin tammikuussa tuoda kaikki aineisto kunnolla eikä käyttää oikopolkua.

Vaikka niin kai se ihmisen elämässä muutenkin on. Sen, minkä taakseen jättää, edestään löytää.

4 kommenttia artikkeliin ”Sateinen maanantai

  1. Pitää kysyä, tulivatko sormet kipeiksi siitä maton virkkaamisesta? Taisi olla aika paksua lankaa ja iso koukku? Minä en osaa virkata, vaikka geeneistä pitäisi hyvinkin löytyä niitä taitoja. Taisivat olla resessiivisiä. Rouvan matto on kuitenkin oikein näppärä tuote!

    1. Matto on virkattu trikoisesta matonkuteesta ja koukku oli numeroa 9. Sormet eivät tulleet kipeiksi, koska koukkua ei kannata pitää perinteisessä virkkuuasennossa, vaan enemmän kämmenen puolella – tai miten sen nyt kuvailisi…Lähinnä niska kipeytyi, kunnes hoksasin kannatella sylissä mattoa. Vessan kori on valmistettu samalla kuteella. Joskus nuorena neitona virkkasin paljonkin, ja silloin sormet tulivat kipeiksi kalastajalangasta, kun se on niin kovaa.

      Vai on virkkausgeeni hypännyt sinun ylitsesi, vaikea uskoa! Meidän suvussamme oli myös innokkaita virkkaajia. Mummuni motto olikin: ”Mie en saata jouten olla, mie vaikka virkkaan!” Niinkuin sitten virkkasikin, kilometrejä lakananpitsiä yms. Rouvan mielestä virkkaaminen on huomattavasti helpompaa kuin neuolominen, mutta lienevät makuasioita. Kannattaa kokeilla tuommoisella jättilangalla, jos se geeni vaikka asettuisi paikalleen!

  2. Voi,kiitos ihanasta blogistasi! Tänään löysin,ja ihastuin! Melkein näen,millainen hieno ihminen olet ja kuinka kokeilet aina jotain uutta!Pian kokeilen reseptejäsi, ja virkattua mattoa,mitä olen haaveillut!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s