Viime viikonlopun Tampereen-matkamme ei suinkaan päättynyt Bertha-ravintolan ja jääkiekkoillan jälkeen, vaan ehtoisa isäntäväkemme Pirkanmaalta oli järjestänyt myös sunnuntaiksi ravintolaelämyksen. Ajelimme puolenpäivän jälkeen Kangasalan Paakari-ravintolaan.
Nimensä mukaisesti ravintola on leipomon yhteydessä. Alkajaisiksi saimmekin vasullisen herkullisia leipiä maisteltaviksemme. Pehmeät leivät olivat hiivatta kohotettuja eli osa oli valmistettu juurimenetelmällä ja osa levainilla (jota Rouvakin yritti vuosi sitten ja epäonnistui). Näkkileipä taas oli mukavan makeaa.
Levain on ruotsalaisen keittiöguru Jan Hedhin lanseeraama, alunperin ranskalainen tapa leipoa leipää luontaista hiivaa hyödyntäen. Hiivakanta kasvatetaan esimerkiksi rusinoiden avulla.
Levain-leipä oli kerrassaan hurmaavaa: rapea kuori, maukas pohja ja täyteläisen viljainen sisus. Leipäkori tyhjenikin tuotapikaa.
Amuse bouchena saimme nauttia ruisleipälastut, jotka oli lastattu juuri sopivan suolaisella sienisalaatilla.
Seurueemme Herrat nauttivat aterian alkupaloina Pernod-maustetut etanat. Ne tarjoiltiin suloistakin suloisemmissa ranskalaisissa pikkupadoissa. Maistoin lientä, ja se maistui juuri sopivasti anikselta.
Me Rouvat (ja yksi Herrakin) valitsimme pääruoaksi vasikanpaistikkeet korvasienien kera. Kaunis keväinen kokonaisuus, jonka makumaailma oli puhdas ja raikas. Parsat ja mitä herkullisin perunapyre täydensivät annosta.
Herra Pirkanmaalta valitsi pääruoaksi karitsa-Wallenbergin, jota myös kehui, mutta totesi oman annoskokonsa pienemmäksi kuin meidän muiden. Tasapainottaakseen tämän epäkohdan hän nautti vielä jälkiruokasorbetin, joka oli valmistettu viherherukoista. Saimme maistiaiset hänen annoksestaan, ja oli kyllä kieltämättä kielenvievää.
Näin saimme Herran kanssa viettää huippuviikonlopun rakkaiden perheenjäsentemme kanssa. Matkaa olemme kuluneen viikon aikana muistelleet useaan otteeseen. Kiitos vielä Herra ja Rouva Pirkanmaalaisille!
Omat kokkailut ovat nyt jääneet vähemmälle, kun on ollut muuta puuhaa eli wd-opintojen loppuunsaattamiseen liittyviä töitä. Eilen istuin puoli päivää korjaamassa portfoliotani ja tänään pitäisi jatkaa samaa aihetta sekä testata valmiita sivustoja. Pahaksi onneksi sää on mitä kesäisin eikä suuremmin jaksaisi innostua näyttöruudun äärellä kököttämisestä. Pitäisikö olla armollinen itselleen ja ottaa vapaapäivä?