Täällä Rouva R. ja alakerran työhuone. Arvannette, mitä yläkerrassa tapahtuu sunnuntai-iltapäivänä lätkän MM-kisojen aikaan?

Viikonloppuna on taas tullut kokkailtua yhtä sun toista. Haasteellisin näistä oli eilispäivän jälkiruoka, Crêpes Suzette. Katselin männäviikolla televisiosta ”Neljän tähden illallisen” uusintaa, jota en ollut nähnyt ja jossa Katriina Honkanen valmisti oman ateriansa jälkiruoaksi ohukaisia Suzetten tapaan.

Kaivoin ”Ranskalaisen keittiön salaisuudet” esiin ja tempaisin Julia Childin ohjeen mukaan ruoan. Child mainitsee niin huvittavasti: ”Jokaisella keittiömestarilla on oma Crêpes Suzette-ohjeensa. Monista kokeilemistamme tämä tuntui erityisen hyvältä”. Kuinkahan monta ohjetta on tuntunut vähemmän hyvältä –  ja kuka nyt ylipäänsä viitsii näitä valmistaa testatakseen ohjetta?

CREPES SUZETTE

(n. 6 annosta)

taikina:
2 dl maitoa
2 dl kylmää maitoa
3 kpl kananmunan keltuaista
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
3 rkl Cointreau-likööriä tai konjakkia
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sulatettua voita

Valmista takina vatkaamalla kaikki ainekset sekaisin. Julia Child suositteleen työhön tehosekoitinta, mutta ihan hyvin taikina valmistui käsin kierrevatkaimella. Taikina saa vetäytyä jääkaapissa muutaman tunnin. Sinä aikana ehtii valmistaa tähteeksi jääneistä kananmunan valkuaisista marengit (3 kpl valkuaista + 2,25 dl sokeria).

Paista taikinasta ohukaisia pinnoitetulla pannulla. Jätä ohukaiset odottamaan. Ohjeessa painotetaan, että ohukaisten sopiva koko on halkaisijaltaan 10- 12 cm. Meille tuli suurempia.

appelsiinivoi:
4-5 kpl sokeripalaa
2-3 kpl appelsiinia
0,5 dl sokeria
n. 150 g voita
0,75 dl appelsiineista puristettua mehua
0,5 dl Cointreau-likööriä

liekittämiseen:
sokeria
0,5 dl konjakkia
0,5 dl Cointreau-likööriä

Valmista appelsiinivoi: pese appelsiinit. Hierrä sokeripaloja appelsiinin kuoreen niin pitkään, että sokeripalat muuttuvat oransseiksi irtoavan appelsiiniöljyn vuoksi. Kuori appelsiineista oranssi kuori ja hienonna se. Mittaa sokeri kulhoon ja lisää joukkoon appelsiinin kuorisuikaleet ja sokeripalat. Hienonna survoen ainekset.

Lisää kulhoon huoneenlämpöinen voi ja vaahdota se sokerin ja kuorisuikaleiden kanssa. Kun vaahto on kuohkeaa, lisää joukkoon vähitellen keskenään sekoitetut appelsiinin mehu ja appelsiinilikööri.

Sulata appelsiinivoi ja pyöräytä ohukaiset siinä. Taittele ohukaiset ensin kaksinkerroin ja sitten vielä uudelleen kaksinkerroin. Siirrä ne tasaisesti pannulle.

Kuumenna varovaisesti pienessä kasarissa appelsiinilikööriä ja konjakkia. Kun ne ovat lämmenneet, sytyä liemi tuleen ja kaada ohukaisille. Liekitä jälkiruokaa kunnes alkoholi on palanut pois ja liekit sammuvat. Tarjoa Crêpes Suzette välittömästi.

Aikamoista nannaa tämä oli, mukava karvaan appelsiininkuoren ja makean yhdistelmä. Meidän perheen lellipentu söi ohukaisia varsin kiitettävästi!

Onneksi eilinen pääruoka oli sangen kevyt, sillä se koostui vain grillatusta taimenesta ja perunasalaatista. Lähikaupasta löytyi tällä kerralla noin 700 grammainen meritaimen, jonka suolasin pari tuntia ennen grillaamista.

Perunasalaatti syntyi ylijäämäksi tarkoituksella keitetyistä perunoista, majoneesista, creme fraihcesta, kevätsipulista, maustekurkkukuutioista ja kapriksista (jess, taas!). Mausteena majoneesikastikkeessa oli sinappia, suolaa ja valkopippuria.

Taimenen voitelin öljyllä ennen grillaamista. Koska kala oli suolattu, oli sen käsitteleminen grillissä huomattavasti helpompaa kuin suolaamattoman. Silti kala oli sen verran vähäsuolaista, että jouduimme sen pintaan ripottelemaan hiutalesuolaa.

Eipä jäänyt hävikkiä tästä kalasta!

Tänään leivoin aterialle leivän. Olemme nyt muutaman kerran pettyneet pataleipäämme, joten tein vaihteeksi ihan tavallisen hiivataikinan. Taikinanesteestä osa oli maitoa, osa jauhoista kokojyvävehnää, mutta muuten valmistin leivän tavalliseen tapaan. Kypsensin leivän pizzakivellä, ja täytyy myöntää, että hyvää tuli.

Aterian toinen keskeinen komponentti oli salaatti kreikkalaiseen tapaan. Tässäkään ei ole mitään tajuntaa räjäyttävää, vaan rapeaa lehtisalaattia, kevätsipulia, basilikan lehtiä, kurkkua, paprikaa, tomaatteja, Kalamata-oliiveja ja feta-juustoa. Kastiketta ei varsinaisesti ole, vaan ruiskauttelin salaatille oliiviöljyä, viinietikkaa ja mausteita (suolaa, mustapippurirouhetta ja kuivattua oreganoa).

Ja tässä sitten kokonaisuus: kebakoita, kreikkalaista salaattia ja leipää. Kebakot ovat melko tavanomaista kotiruokaa meillä ja etenkin kesäaikaan. Tapaan ostaa lampaan jauhelihaa valmiiksi pakastettuna Mestaripalvista aina, kun käymme siellä. Pakasteesta löytyy näin aina vähän ”pahanpäivänvaraa”!

KEBAKOT

n. 600 g lampaan jauhelihaa
2 kpl kananmunia
0,5-1 kpl sipulia
1-2 kpl valkosipulinkynttä
2-3 rkl soijakastiketta
2-3 rkl hienonnettua tuoreyrttiä: timjamia, persiljaa, rosmariinia oman valinnan mukaan
0,5 dl korppujauhoja
mustapippuria ja suolaa maun mukaan

Hienonna sipuli, valkosipuli ja mausteyrtit. Sekoita kaikkia ainekset keskenään. Anna taikinan vetäytyä puolisen tuntia.

Muodostele taikinasta noin kahdeksan sukkulamaista pihviä. Nostele pihvit uunivuokaan tai pinnoitetulle uunipannulle. Kypsennä 225 C uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes kebakot ovat kypsiä. Kebakot voi tikuttaa kypsinä grillivartailla, jos haluaa.

Lopuksi vielä tilltugg-ohje. Valion uudessa sesonkilehdykässä oli mielenkiintoinen ohje chilijuustokekseistä karamellikastikkeella. Voisin siteerata rakasta miestäni: ”Ei huono” eli ovat aivan kokeilemisen arvoisia. Ohjeessa on yksi omituisuus: sokeria kehotetaan sekoittamaan jatkuvasti sen sulamisen ja ruskeutumisen aikana. Itse en yleensä sekoita eikä nytkään olisi kannattanut, sillä sokeri klimppaantui sekoituslusikkaan.

*   *   *

Noin. Tuollaista täällä on touhuttu. Nyt alkoi kolmas erä Suomi-USA -ottelua ja taitaa olla jälkiruoan paikka. Ne sivutuotemarengit pääsevät nyt kehiin jäätelön kera…

2 kommenttia artikkeliin ”Crêpes Suzettea lellipennulle

  1. Voi että teillä syödään herkkuja! Minua tuo liekittäminen peljättää, enkä siis ole sitä kokeillut – vielä. Kerään rohkeutta ja ihailen muiden aikaansaannoksia.

    1. Liekittämistä ei tähän aikaan vuodesta oikeastaan kannata tehdä, kun teho jää valoisina iltoina valjuksi. Kannattaa kokeilla syksymmällä! Itse olen polttanut yhteen liesituulettimeen nyrkinkokoisen reijän, joten kannattaa harjoitella vaikka ulkona ensialkuun.

Comments are now closed.