Ihan alkajaisiksi: käykääpä katsomassa Helsingin Sanomien nettisivuilla Metamorfoosi eli liikkuva kuvasarja Helene Schjerfbeckin omakuvista. Veret seisauttava juttu, mutta tarjolla tuossa osoitteessa vain maaliskuun 25. päivään asti.
Rouvan viikko on ollut epämukavin sitten mies- tai naismuistiin. Maanantaina yritin selvittää erään lahtelaisen internet-sivustoja tarjoavan yrityksen laskutuspolitiikkaa, joka osoittautui aivan sikamaiseksi.
Tiistaina tulin kesken työpalaverin kuumeeseen, ja sitä potiessa ehdittiin torstaihin. Tiistai-illan elämänkaarikirjoittajattarien kevätkokoontuminen jäi väliin, ja se kyllä harmittaa.
Torstaina en päässyt web designer -kurssi päätöstilaisuuten klesan vuoksi. Ja kaiken kukkuraksi torstai-iltana mursin takahampaani. Perjantaina sain onneksi ajan terveyskeskuksen hammaslääkäripäivystykseen ja nyt on purukalusto taas kunnossa. Pupuneidin Pääsiäisrakeet jäänevät nyt kiellettyjen herkkujen listalle. Sille samalle, jossa ovat jo salmiakkiaakkoset tammikuisen hammasvahingon jäjiltä.
Onneksi Herra on pitänyt huolta ja jatkanut keittiätaitojensa palauttamisprojektiaan. Tällä viikolla pääsimme nauttimaan graavisiiasta, jonka valmistusohje löytynee lähipäivinä Herra Raadelmasta -blogista.
Ainoa oma keitokseni loppuviikolla on ollut eilinen katkarapukeittomme. Lauantain ateriaksi olin suunnitellut aivan jotakin muuta, mutta jostakin ihmesyystä lähimarkettimme ammotti tyhjyyttään. Onneksi löytyi sentään pakasteesta katkarapuja ja Alkosta valkoviiniä. Ohje on muokattu HS:n Ruokatorstain reseptistä.
KATKARAPUKEITTO
1 kg kokonaisia katkarapuja
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
puolikas fenkolia
1 porkkana
30 g voita
1 dl tomaattilientä (kirsikkatomaattitölkistä, Mutti)
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl valkoviiniä
0,5 dl kuivaa valkoista vermuttia
8 dl vettä ja noin 2 rkl hummerifondia
suolaa ja valkopippuria
1 laakerinlehti
3-4 dl kuohukermaa
20 g voita kuutioina
tilliä
Kuori katkaravut ja säästä kuoret. Laita kuoritut pyrstöt kylmään odottamaan. Kuori ja pilko vihannekset.
Sulata voi laakeassa kattilassa ja kuullota katkarapujen kuoria muutama minuutti. Lisää joukkoon vihannekset ja kuullota pari minuuttia. Lisää vehnäjauhot ja kypsennä niitä hetken aikaa.
Kaada sekaan tomaattisäilykepurkin liemi, viini, vermutti, hummeriliemi ja laakerinlehti. Tarkista että kuoret peittyvät. Keitä noin 30 minuuttia ja siivilöi toiseen kattilaan. Kuoria ei kannata keittää kauemmin, ettei niihin tule ammoniakin makua.
Lisää keittoon kerma ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Lisää lopuksi voikuutiot ja vaahdota keitto sauvasekoittimella. Mausta hienonnetulla tillillä.
Ota ravunpyrstöt kylmästä, nosta ne keittokulhoon ja kaada kuuma keitto päälle.
Tämä oli varsin herkullista. Lapsuuteni suosikkiruokiin kuului pussiaineksista valmistettu katkarapukeitto, johon pudoteltiin pienestä säilykepurkista katkaravun pyrstöjä. Myös parsakeitto oli hyvää, ja siihen olenkin tänä keväänä päättänyt paneutua – siis keiton valmistamiseen itse.
Nyt pitänee ryhtyä pyhäpäivän ateriavalmisteluihin. Herra on jo pyöräyttänyt meille pataleivän ja äänestä päätellen on parhaillaan tupluureilla. Herätköön sitten viinikukon tuoksuun…
Rouva Raadelmasta 
Kiitos HS-linkistä! Siinä oli kyllä Schjerfbeckiä sellaisenakin kuin en ole ennen nähnyt ja ”veret seisauttava” kuvaa metamorfoosia todella hyvin.
Toivottavasti Rouvan tuleva viikko lähtee käyntiin myönteisemmissä merkeissä kuin edellinen.
Schjerfbeck on ikiaikainen suosikkini enkä myöskään ollut noita kaikkia omakuvaversioita nähnyt. Jossakin taidenäyttelyssä olen nähnyt noin kuuden-seitsemän kuvan sarjan, mutta tämä kuvallinen juttu oli huomattavasti konkreettisemman oloinen.
Täällä ilmoittautuu myös yksi Schjerfbeckin ystävä; kiitos tästä! Hänen kuviensa äärellä voi itse kukin pohtia syntyjä syviä. Onneksi näitä näkee näyttelyissä aina silloin tällöin.
Hauskaa huomata, että Schjerfbeck puhuttelee meitä naisihmisiä – vai oletteko kuulleet miesihailijoista? Jokin noissa silmissä saa pysähtymään.
Schjerfbeck innostaa täälläkin! Minun miehenikin kovasti pitää Schjerfbeckistä.
Kiitos tästä katkarapukeiton ohjeesta! On todella hyvännäköinen! Minä en ole koskaan tehnyt keittoa kokonaisista katkaravuista, joten tämä kiinnostaa. Hummerikeitosta olen haaveillut jo monta viikkoa, mutta taidan odotella Stokkan hulluja päiviä ja hummeritarjousta. Sen voimalla olen tehnyt keittoa aiemminkin.
Eipä ole tullut mieleeni hummerikeitto, loistava idea! Onko ohje blogissasi? Olen valmistanut hummeripastaa suosikkikokkini Michael Björcklundin ohjeella ja se oli hyvää kuin peikko. Koskahan ne hullut päivät mahtavat olla?
Hummerikeittoa tein ennen blogielämää, joten ohjetta ei löydy blogista. Jahka ne hullut päivät ovat (huhtikuun alkupuolella ehkä), ja hummeritarjous kohalle sattuu, niin keittelen sopan ja laitan ohjeen blogiin. Vielä kun muistaisi, mitä reseptiikkaa käytin… Olisko se ollut tyypillisesti joku yhdistelmä netin ihmeellisestä maailmasta?
Jään odottelemaan, slurps…