…kaikesta viikonlopun ihanuudesta! Paitsi, että sain tuon hillittömän blogitunnustuksen, kävi eilen lauantaina tällä sivustolla 173 lukijaa – kaikkien aikojen ennätys!

Olen viime aikoina ottanut tavakseni leipoa lauantaisin jotakin makeaa, tiedä sitten, liittyykö tämä kylmään vuodenaikaan, tipattomaan tammikuuhun vai ei mihinkään. Viime viikonloppuna leivoin pekaanipähkinäisiä wienereitä, ja nyt pähkinäsarja jatkui, kun tein suolapähkinä-kinuski-suklaakakun.

Itse asiassa etsin internetistä pikkuleipäohjetta, jossa oli murotaikinapohjan päällee levitetty tiukkaa kinuskipäällystettä, johon puolestaan oli pudoteltu suolapähkinöitä. Pieni suolaisuus ällömakean kinuskin kanssa on melko pistämätön kombo, jonka tuntevat ainakin Snickers-patukan ystävät.

En löytänyt pikkuleipäohjetta, mutta kylläkin alkujaan uusi-seelantilaisen kakkuohjeen. Joka tulee tässä:

SUOLAPÄHKINÄ-KINUSKI-SUKLAAKAKKU
Kakkupohja:

3 kpl kananmunia
1,25 dl fariinisokeria
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
3 rkl siirappia
125 g voita
100 g suklaata
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Kuorrutus:

2 dl kuohukermaa
2 dl fariinisokeria
n. 3 dl suolapähkinöitä

Laita uuni lämpenemään 175 C -asteeseen. Voitele ja jauhota irtopohjavuoka, joka on halkaisijaltaan noin 23 cm. Sulata voi ja suklaa mikroaaltouunissa tai vesihauteessa, jätä odottamaan.

Vatkaa kananmunat, fariinisokeri ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon vaniljasokeri ja siirappi, vatkaa sekaisin. Lisää taikinaan suklaa-voiseos, sekoita tasaiseksi. Lisää taikinaan lopuksi vehnäjauhot, joiden joukkoon leivinjauhe on sekoitettu.

Kaada taikina vuokaan ja paista noin 40 minuuttia. Tarkista kakun kypsyys, älä paista sitä kuivaksi vaan jätä ennemmin keskeltä hieman pehmeäksi. Jäähdytä kakkupohja ja siirrä se tarjoiluvadille.

Valmista kuorrutus: mittaa paksupohjaiseen kattilaan kerma ja fariinisokeri. Keitä seosta hiljalleen noin 15 minuuttia eli kunnes se pysyy kakun pinnalla. sekoita kinuskin joukkoon suolapähkinät ja valuta kuumana hitaasti kakun päälle.

Jäähdytä kakku kunnolla ennen tarjoilua. Se on parhaimmillaan seuraavana päivänä.

Meillekin Varsinais-Suomeen on tullut ihan täysi talvi. Jäällä on jo näkynyt hiihtelijöitä ja pilkkimiehiä, mutta mitään kansanryntäystä ei sentään vielä. Jääpeite aallonmurtajan kohdalla satamassa näkyy olevan melkoista lettoa.

Huomenna käynnistyy tammikuun viimeinen ehjä viikko. Miksi tammikuut ovat niin pitkäntuntuisia? Tätäkin on riittänyt jo aivan tarpeeksi.

Vaikka toisaalta, nyt alkavat olla Rouvankin päivät luetut: näyttötutkintoa varten valmistettava portfolio pitää olla luovutusvalmiina tasan kuukauden kuluttua. Aika paljon on puuhaa jäljellä, joten voipi olla, etten ehdi mellastaa täällä blogosfäärissä nykyiseen tahtiin.

Onneksi on muutama projekti hyvässä vauhdissa. Kävimme Herran kanssa perjantaina yhteisellä asiakaskäynnillä, jossa yksi työnäytteistä sai lisäpotkua. Tällä viikolla  sama tapahtunee toiselle, joten enää kolmas on täysin latenttina. Ja onneksi n:o 2, näyttötutkinnossa saa esitellä myös keskeneräisiä töitä.

Vaan nytpä lienee aika vetäytyä yöpuulle. Vaalijännityskin jo laski sopivasti, joten eipä muuta kuin hyvät yöt ja huomenetkin!