Kylläpäs on pitänyt kiirettä, kun en ole ehtinyt edes blogia päivittää! Tein viime viikolla melko lailla täydet päivät harjoitussivustoa, ja kun viimein perjantai-iltapäivällä olisi ollut hetkinen aikaa muun muassa näihin blogipuuhiin, sain huikean kutsun kauneushoitoon. Ihanaa rentoutusta! Sen jälkeen olenkin vain nukkunut. Tai, no en nyt sentään ihan tyystin, mutta huomattavan paljon kuitenkin.

Täytyy vielä ennen valkosipulikanan valmistusohjetta hehkuttaa sitä, että olimme Herran kanssa viime torstai-iltana paikallisen tavaratalo Wiklundin järjestämillä kekkereillä. Me ja noin tuhatkunta muuta Turun Osuuskaupan omistaja-asiakasta. Hukkasimme toisemme jo suunnilleen sisääntullessamme, mutta onneksi kännykällä saimme sovittua treffit. Kiertelimme Wikkellä noin tunnin verran ja käytimme tutustumistarjousalennuken tuoksumyymälään. Se oli mielestämme oivallinen ratkaisu hyötysuhteeltaan!

Illan huippujuttu oli Reijo Mäen tapaaminen. Fanitamme Jussi Varesta ja nyt saimme kirjailijalta nimmarin. Samalla saimme tietää, että ensi keväänä ilmestyvän dekkarin nimi on ”Sheriffi”. Mukavaa jäädä nyt odottelemaan uutta kirjaa.

Kuva: W wine& deli

Wikke oli kyllä uudistunut pitkään kestäneen remontin aikana. Mielenkiintoisimmalta vaikutti W wine and deli -konsepti. Altian Viinimaa, Paulig, Iittala ja Wiklund ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja perustaneet pistäytymisravintolan, jossa voi muun muassa maistella viinejä ja sitten käydä hankkimassa niitä tavaratalon Alkosta. Ei hassumpi idea.

Ja tästä sitten rakennamme mitä mainioimman aasinsillan. Maistelimme nimittäin lauantaina tämän vuoden Beaujolais Nouveauta. Oli taas ihan samanlaista litkua kuin aiempinakin vuosina, mutta mitäpä siitä.

Yllä olevassa kuvassa näkyvät valkosipulikanapadan keskeisimmät ainesosat: broileri ja säilötyt tomaatit. Kannattaa muuten panostaa sen verran, että hankkii kunnollista tomaattisäilykettä (esim. Mutti), vaikka se sitten maksaisi enemmän kuin jokin Rainbow tai Xtra. Maku on aivan erilainen. Nämä Muttit sattuivat olemaan säilöttyjä kirsikkatomaatteja, mutta sopivat oikein hyvin tähän tarkoitukseen.

VALKOSIPULIKANA

(4 annosta)

1 kpl kokonainen broileri (n. 1,2 kg) tai vastaava määrä luista broileria valmiiksi paloiteltuna
1 kpl kokonainen valkosipuli
2 tlk kokonaisia säilöttyjä tomaatteja (mielellään Mutti-merkkisiä)
1 npp persiljaa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria myllsytä

Paloittele kana kahdeksaan osaan tai puolita broilerin koipireidet/rintaleikkeet. Hienonna valkosipuli ja persilja. Valuta tomaatit, mutta säästä liemi.

Kuumenna padassa reilusti oliiviöljyä. Ruskista broileripalat kauttaaltaan. Nosta ne hetkeksi pois padasta, esimerkiksi lautaselle. Lisää pataan valkosipulit. Kuullota niitä hetki. Lisää tomaatit ja kääntele niitäkin öljyssä hetki. Lisää pataan hienonnettu persilja ja tomaattipurkkien liemi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Hauduta noin viisi minuuttia.
Lisää broileripalat pataan ja hauduta noin puoli tuntia miedolla lämmöllä.

Nosta broileripalat tarjoiluvadille ja pidä ne lämpiminä. Kuumenna tomaattikastiketta ja haihduta siitä ylimääräinen neste. Kaada sakea tomaattikastike broileripaloille ja tarjoa ruoka esimerkiksi riisin ja raikkaan salaatin kera.

Tämän ohjeen olen saanut veljeltäni, tai tarkemmin veljen keittokirjasta, joka oli muistaaksen Carl Butlerin tekoa. Veli kuitenkin suositteli reseptiä, ja olin sen unohtanut ihan täysin.

Nyt, kun joku ehti vastata tuohon Rouva Raadelman kyselyyn ja pyysi valkosipulipitoista ruokaohjetta, muistin tämän. Ja ihmeekseni jopa löysin ohjeen, jonka olin raapustanut muistilapulle. Erikoista ohjeessa on nimittäin se, että pataan upotetaan kokonainen valkosipuli, mutta se ei silti maistu erityisen valkosipuliselta.

Samaisessa ruokaohjetoiveessa vinkattiin myös riistaresepteihin. Toivoja itsekin totesi, etten niistä liiemmin taida välittää. Ihan oikeassa olit!

Riistalihan kypsentämisessä oleellista (minun kokemukseni mukaan) on lisätä jollakin keinolla rasvaa lihaan, joka luonnostaan on vähärasvaista tai josta rasva poistetaan sen maun vuoksi. Silavointi on vanha kunnon kikka.

Riistasta ruokaa voi kuitenkin valmistaa esimerkiksi täältä blogista löytyvällä Routapaistin ohjeella. Se sopii hirvenpaistille ja varmasti myös peuran- ja poronpaistille.

Laitan tällä viikolla vielä tänään kokkailemieni lihakääryleiden valmistusohjeen, joka sopii noille samaisille riistalihoille. Siinäkin haetaan makua ja täyteläisyyttä kerman ja juuston avulla.

Mutta summa summarum: riistalihasta ruoan valmistaminen vaatii temppuja, joihin en koe intoa.

Tässä eilinen kana-ateria. Valkosipulisen kanapadan lisäkkeenä nautimme riisiä ja vihersalaattia. Jälkiruokana meillä oli palaset karpaloista piimäkakkua. Jos joki teistä kaipaa helppoa kakkuohjetta, niin nyt olisi sellainen tarjolla:

KARPALOINEN PIIMÄKAKKU

3 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
0,5 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
1 tl ruokasoodaa
1 dl ruokosokeria
1 muna
0,5 dl siirappia
75 g voita sulatettuna
2,5 dl piimää
1 dl kuivattuja karpaloita

kuorrutus:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 50 g voita sulatettuna
n. 2 dl tomusokeria

koristeeksi: kuivattuja karpaloita

Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka (halkaisija n. 23 cm) ja kuumenna uuni 175 asteeseen.

Sekoita keskenään jauhot, mausteet, sooda ja sokeri. Sekoita muna, siirappi ja rasva piimään.Kaada piimäseos kuiviin aineksiin ja sekoita. Lisää karpalot ja kaada seos vuokaan. Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia.

Kumoa kakku ja anna jäähtyä. Sekoita kuorrutusainekset ja levitä seos kakulle juuri ennen tarjoilua. Korista kuivatuilla karpaloilla.

Kuivatut karpalot ovat todella herkullisia. Varmaan ne voisi korvata jollakin muulla kuivatulla marjalla, jos ei löydä karpaloita. Kakun voisi kypsentää myös rengasvuoassa, jolloin siitä saisi vaikkapa johonkin myyjäisiin sopivan version.

Niin se vaan tämäkin sunnuntai humpsahti iltaansa. Herra lähti laulamaan illaksi ja palannee vasta iltauutisten aikoihin. Saan siis ihan keskenäni viettää ehtoota. Jospa raahautuisin yläkertaan ja laittaisin kaikkiin kynttilöihin tulet…