Saimme tänään Herran kanssa iltapäiväkahviseuraa, kun yhteinen ”vanha” työkaverimme poikkesi meille. Olipa oikein mukavaa!

Kahvipöytään valmistin pieniä voileipiä ja Tarte Tatinin, jonka valmistin Jamie Oliverin ohjetta hieman muuntaen. Maut sopivat yhteen aika kivasti.

TARTE TATIN

n.8 kpl pientä omenaa (noin 800g)
100 g muscovado- tai fariinisokeria
1 dl Calvadosta
1 rkl vaniljasokeria
50 g voita kuutioina

1 pak valmista pakastemurotaikinaa (noin 400 g)

Laita uuni lämpenemään 200 C. Ota taikina pehmenemään pakasteesta. Kuori omenat ja poista niistä kodat. Puolita pienet omenat ja lohko isommat neljään osaan.

Mittaa sokerit ja Calvados pannuun tai paistokasariin, jossa aiot tortun valmistaa. Kiehauta seos ja keitä sitä, kunnes pannuun muodostuu siirappimainen seos.

Lisää joukkoon omenat. Hauduta niitä noin viisi minuuttia, jotta omenat pehemenvät. Kotimaisia omenoita ei kannata yrittää käännellä, koska ne muhentuvat todella herkästi. Nämä omenat ovat Paraisilta, ja ne olivat juuri sopivan hapokkaita. Kytke lämpö pois liedestä ja lisää pannuun nyt voinokareet.

Kauli murotaikinaa sen verran, että siitä tulee pannua hieman suurempi. Painele taikina omenoiden päälle ja pannun sivulle niin, että reunat menevät umpeen. Nosta koko pannu uuniin ja kypsennä 25-30 minuuttia uunin alatasossa.

Ota kypsä paistos uunista ja anna sen jäähtyä muutama minuutti – ei pidempään, jottei sokeriseos ehdi kovettua.

Ota tarjoiluvati esiin ja laita patakintaat käteesi. Laita vati pannun päälle ja käännä pannu ylösalaisin. Varo, sillä omenatäyte on höyryävän kuumaa! Harvoin ehtii kuvaan tallentua köyryä, mutta tässä kävi niin!

Tarte Tatin on nyt valmis tarjottavaksi. Vaniljakastike tai sulanut vaniljajäätelö sopivat täydentämään makua. Myös tilkkanen Calvadosta olisi sopinut, mutta se nyt jäi ottamatta.

Tarte Tatin on ranskalaisen keittiön klassikko, joka on saanut nimensä Tatinin sisaruksilta. Caroline ja Stpehanie Tatin pyörittivät 1800-luvun lopulla hotellia – Hotel Tatin – Lamotte-Beuvronissa Ranskassa. Toinen sisaruksista oli valmistanut omenapiirakan jotenkin epähuomiossa väärin päin, mutta kumottuaan tortun olikin todennut sen varsin herkulliseksi. Hotellin asukkaat olivat ihastuneet luomukseen, ja näin oli herkullinen torttu jäänyt ruokalistalle.

Pieniksi voileiviksi valmistin kylmäsavukirjolohi-sienisalaattileipiä. Pohjana on saaristolaislimppu, josta leikatut viipaleet paahdoin. Voitelin ne voilla, asettelin leiville salaatinlehdet ja lusikoin päälle smetanaista sienisalaattia. Sen päälle leikkasin Piipanojan kylmäsavukirjolohiviiipaleita, joille pyöräytin muutaman kierroksen mustapippuria ja merisuolaa myllystä. Tillinhuiskaleet täydensivät leivät.

Varsinais-Suomea riepottelee parhaillaan todella voimakas länsituuli. Aamulla, kun avasin työhuoneen oven, kuului selvästi loiskunta Kuusistonsalmesta. Onneksi tänään ei sentään sada, kuten eilen.

Herra lähti hetki sitten hiihtämään. Kunhan hän palaa reissustaan, pääsemme aloittamaan viikonlopun viettämisen. Illaksi varasin meille kuhafileitä, jotka todennäköisesti valmistan Homburgin hauen tapaan. Huomenna vuorossa on Biff á la Rydberg, jonka valmistusta katselin viime viikonloppuna Landgång-ohjelmassa. Oli sen verran herkullisen näköistä, että tuli mieleen kokeilla. Siinäpä kaikki suunnitelmat viikonvaihteeksi. Ihanaa vain olla ilman sen suurempia virityksiä.