…paitti akkoo ja vanahinta poikoo”, sanoi muinainen isäntä esitellessään kotiaan. Rouvalla on nyt vähän samankaltainen tilanne, sillä karjalanpiirakat, porkkanakakku, kukkaistutukset ja joulukoriste ovat omin kätösin tunattuja.

Aloitetaan vaikka tämänaamuisesta kahvipöydästä. Taustalla näkyy amaryllisistutus, jonka tein viime viikolla. Putsasin puutarhalta hankkimani amarylliksen turhasta mullasta ja istutin sen sammalpedille (enkä kerro, mistä sammaleet ovat peräisin). Pinnalle ripottelin pieniä lumipalloja, joita löytyy Tiimarista.

Kahvipöydässä ruokaisana osana ovat karjalanpiirakat ja munavoi. Idean karjalanpiirakoiden valmistamisesta sain, kun meidän viikonlopun riisipuurokeitoksesta jäi enin osa syömättä. Täyte oli siis valmiina. Karjalanpiirakoiden valmistamisessa nyt ei liene mitään erityistä, mutta tässä pikaisesti ohje.

KARJALANPIIRAKAT

Täyte:
2,5 dl puuroriisiä
5 dl vettä
n.1 tl suolaa
1 l maitoa
vähän voita

Piirakan kuori:
2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
3 dl ruisjauhoja
n. 2,5 dl vehnäjauhoja

Keitä riisipuuro hyvissä ajoin, jotta se ehtii jäähtyä. Mittaa vesi kattilaan ja kiehauta. Lisää suola ja riisit. Keitä, kunnes vesi on imeytynyt riiseihin. Lisää maito ja hauduta puuro kypsäksi. Aikaa kannattaa varata melkein tunti, sillä jos puuro jää vähääkään raa’aksi, kuohuu se ulos piirakoista.

Tuo puuro-ohje on muuten ”patenttiratkaisu”: kerro aina kahdella edellinen raaka-aine. Vesimenetelmällä puurosta tulee maukas, koska suola imeytetään riiseihin jo alkuvaiheessa. Ei tarvitse sitten murehtia, että leikkaako puuro, kun sinne lisää lopuksi suolan. Tämä on kotitalousopettajan vinkki!

Valmista kuoritaikina sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Vaivaa taikinasta tanko, ja jaa se noin 30 osaan. Pyöritä taikinapaloista pienet pallot, ja litistä ne ruisjauhotetulla tasolla kakkaroiksi.

Pidä sekä taikinapallot että kakkarat muovin alla, jotta ne eivät kuoretu. Aloita aina seuraava työvaihe, kun olet saanut edellisen valmiiksi. Kun kaikki pallot ovat muuttuneet kakkaroiksi, aloita pulikointi.

Kauli piirakkapulikalla kakkarat halkaisijaltaan noin 10 senttisiksi, muutaman millimetrin paksuisiksi ympyröiksi. Kasaa nekin muovin alle odottamaan seuraavaa vaihetta. Käytä pulikoinnissa runsaasti ruisjauhoja.

Levitä piirakka-aihiot työpöydälle ja jaa niille notkistettu riisipuuro. Taita piirakan kuoria täytteen päälle ja aloita rypyttäminen.

Tässä vaiheessa yleensä tehdään pahin virhe eli nipistellään kuoria täytteen päällä. Kun nipistellyt piirakat paistetaan, palavat piirakanharjat ikävästi. Piirakan kuorta pitäisikin rypytysvaiheessa painaa kohti täytettä, jolloin harja jää aaltoilevaksi. Piirakat on hyvä ennemmin rypyttää kahdesta suunnasta kuin nipistellä ne väkipakolla ”yhdellä otolla”.

Uuni kannattaa laittaa jo hyvissä ajoin lämpenemään. Hanat kaakkoon eli tasalämpö 300 C!

Lado piirakat vieriviereen uunipellille, joka on peitetty leivinpaperilla. Paperi ei ainakaan yhtä helposti kärvenny! Piirakat voi paistaa myös puhtaalla unnipellillä ilman paperia. Paista, kunnes piirakan täytteeseen tulee palorakkuloita eli ruskistuu paikoitellen.

Kun piirakat ovat paistuneet kauniisti, on aika pehmittää ne. Sulata noin 50 grammaa voita ja lisää joukkoon suunnilleen 1 desilitra maitoa. Kastele piirakat voi-maito-seokseen ja nosta vuokaan. Peittele piirakat leivinpaperilla ja liinalla. Anna vetäytyä vartti.

Noin, siinäpä valmiit karjalanpiirakat. Piirakan muodosta voi kuulemma tehdä luonneanalyysin leipojasta: jos piirakan kärjet on ummistettu, on leipurikin umpimielinen. Rouvaa voi siis pitää avomielisenä! Miehillä on omat analyysinsä, mutta pitäkööt tietonaan…

Kahvipöydän makeana palana tarjosin Porkkanakakkua, jonka ohje parhaillaan seikkailee useammassakin ruokablogissa. Oman ohjeeni nyysin Siskot kokkaa -blogista, joka on yksi parhaista ja myös suosituimmista. Nellen porkkanakakkutarina on hauska! Rouva muokkasi vielä Nellenkin ohjetta, joten siksi kakkuresepti vielä tässä:

Rva Patalinnun porkkanakakun muunnos a la Nelle ja muunnoksen muunnos a la Rva Raadelma

8-10 dl porkkanaraastetta
180 g pekaanipähkinöitä –
vajaa 1 dl kuivattuja karpaloita
3/4 dl viskiä
4,5dl vehnäjauhoja
n. 2 dl Muscovado-sokeria
n. 1,5 dl tavallista sokeria
4 kpl kananmunaa
2dl rypsiöljyä
3tl kanelia
1tl kardemummaa
1tl inkivääriä
2tl leivinjauhetta
1tl soodaa
n. 1 tl suolaa

Pinnalle:
200g maustamatonta Philadelphiaa
2dl tomusokeria
hieman sitruunamehua

Kostutukseen: viskiä

Vaahdota munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon öljy. Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda, mausteet, sekä käyttämäsi kuivat hedelmät ja pähkinät (kevyesti murskattuina) ensin keskenään ja sitten varovasti lastalla nostellen taikinaan.

Lisää lopuksi porkkanaraaste ja viski. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Paista 175 C asteisessa uunissa 55-65min. Tarkista kypsyys tikulla, niin että siihen ei enää tartu taikinaa.

Kun kakku on jäähtynyt, kostuta sitä viskillä ja kuorruta: sekoita kuorrutteen aineet keskenään ja levitä kuorrute kakun pintaan.
Anna kakun rauhassa mehevöityä – ainakin useita tunteja tai seuraavaan päivään jääkaapissa. Maut tulevat paremmin esiin ja kosteus jakautuu tasaisemmin kakussa niin että siitä tulee ihan silkkistä.

Tämä porkkanakakku on kyllä kehujensa arvoinen! Suosittelen lämpimästi, ja koska kakku vaan tuntuu paranevan jääkaapissa, on se oivallinen joulukiireentasausleivonnainen. Munia ja sokereita ei ole välttämätöntä vaahdottaa, vaan ne voi sekoittaa ”nesteisinä aineina” kuiviin aineisiin. Alkuperäinen ohje nimittäin ohjaa niin.

Paitsi tuon ylimmän kuvan amarylliasetelman, tein myös jouluruusuista omansa. Jouluruusu on suosikkijoulukukkani, se on jotenkin niin suloisen herkkä. Puutarhamyymälästä matkaan tarttui pieni enkelipatsas, jonka paikka mielestäni oli juuri tässä asetelmassa.

Kukkaistutuksen tein vanhaan puutarharuukkuun, joka on nostettu sisustusliike Foggiasta hankkimieni liuskekivilaattojen päälle. Foggia on sisustusmyymälä, johon todellakin kannattaa poiketa. Siellä on paljon kauniita esineitä ja kerrassaan mainioita kynttilöitä, jotka on valmistettu parafiinista. Niiden etuna on hajuttomuus. Useimmat isojen kynttilätehtaiden kynttilöistä kun levittävät inhottavaa katkua sammutusvaiheessa.

Nuo liueskekivialustat sopisivat hyvin vaikkapa juustotarjoiluun. Foggian myyjän mukaan ne voi jäähdyttää, jolloin juustot säilyvt pidempään hyvinä. Kivialustoihin voi myös kirjoittaa taululiidulla, jolloin voisi vaikka ne juustot merkitäkin alustaan. Kaiken lisäksi ne ovat kauniit!

Eilen illalla tekaisin vielä joulutähden työhuoneen ikkunaan. Tämän ohje oli viime jouluna Tiina Klemettilän askarteluvihjeissä televisiossa, mutta Ylen nettisivujen ohjeella en sitä osannut tehdä. Apu löytyi jälleen netistä!

Tässäpä jouluviikon vinkkipläjäys. Ihanaa, kun voi pitää vähän lomaa ja ehtii touhuta kaikenlaista. Ylihuomenna teemme Herran kanssa joulun ruokakauppareissun ja sitten vaan odotellaan aattoa.