Tässäpä muutama aterian tilpehöörin ohje ja kuulumiset Raadelmasta, pitkästä aikaa.

 

Onneksi saimme tänne Varsinais-Suomeen jouluksi valkoisen maiseman: lumi ja pikkupakkanen saapuivat kuin tilauksesta. Riensin hetimiten jäädyttämään muutaman lyhdyn. Ne säilyivät suunnilleen tapaninpäivään, mutta olivat kauniita sen minkä olivat olemassa. Nyt lämpötilat ovat plussan puolella ja ulkona on ”mummonkaatokeli”, eli eipä ole pahemmin asiaa pihamaalle.

Raadelman tontut viettivät jo perinteiseen tapaan joulunsa aivan kahdestaan, tai jos tarkkoja ollaan, kolmistaan Arttu-koirulin kanssa. Oli leppoisaa kaikin puolin, paistettiin kinkkua ja perunalaatikkoa ja nassutettiin meitä miellyttäviä herkkuja. Kuten valkohomejuustoa ja aprikoosikompottia, maksapasteijaa ja suppilovahverohilloa ja tietenkin kinkkuleipiä runsaalla sinappihunnulla.

Aloitetaanpa tuosta suppilovahverohillosta: meitä kohtasi suunnaton onni eli Rouva Kanta-Raadelmalainen, jolla oli tarve kerätä ennätysmäinen suppilovahverosaalis. Me onnenpekat saimme muutamankin kassillisen puhtaita, kauniita ja maukkaita suppareita kotiovelle kannettuna! Voitteko uskoa?

Lisäksi sain konkarisienestäjältä vinkin suppilovahverohillosta, josta en ollut kuullutkaan. Googlettamalla löysin reseptinkin, ja sepä sattui olemaan Herrankukkaron ohje. Suosittelen lämpimästi, tämä on ihanaa:

Herrankukkaron suppilovahverohillo

2 l suppilovahveroita
2 dl vettä
300 g hunajaa (tai sokeria 500 g)
1 dl viinietikkaa
1 dl väkiviinaetikkaa
¼ tl suolaa
n. 10 mausteneilikkaa
1 kanelitanko
3-4 palaa muskottikukkaa

Paloittele sienet pienemmiksi ja huuhdo ne kunnolla. Laita kokonaiset mausteet nyyttiin, tiukasti sideharsoon.

Laita liemiainekset, suola sekä hunaja tai sokeri kattilaan. Keitä hetken, että hunaja/sokeri sulaa. Lisää maustenyytti ja sienet.

Keitä liemi kokoon 25–30 minuuttia. Ota nyytti pois. Pakkaa hillo lasitölkkeihin.

Itsenäisyyspäivänä nautimme suppilovahverohillosta pienten maksapasteijaleipästen maustimena. Oijoi, kuinka hyvää.

Sinappi ja kinkku on sellainen parivaljakko, ettei makukomboa varmaan kukaan kyseenalaista. Meillä on tavallisesti sinappina käytössä Dijonin klassikkoversio, mutta mielestäni se ei sovi kinkun kaveriksi. Kinkkusinapissa kun saa mieluusti olla makeutta. Tänä vuonna tein sinapin itse, eli muokkasin vähän jo aiemmin hyväksi havaittua Michael Björklundin hernekeittosinapin ohjetta. Lisäsin joukkoon tilkan väkiviinaetikkaa ja vot, tämä pelittää hyvin:

Anopin sinappi

2 dl sinappijauhetta
2 dl sokeria
2 dl kermaa
1-2 rkl väkiviinaetikkaa
suolaa
mustapippuria

Sekoita kattilassa keskenään sinappijauhe ja sokeri. Lisää kerma joukkoon jatkuvasti vatkaten. Kuumenna keitos kiehuvaksi. Ota pois liedeltä heti, kun ensimmäiset kiehumakuplat nousevat pintaan. Lisää väkiviinatikka, suola ja pippuri.

Jäähdytä sinappi. Sekoita sitä muutaman kerran jäähtymisen aikana. Purkita sinappi ja säilytä kylmässä.

Tämä, jos mikä, on kinkkusinappia! Makeaa, sakeaa ja voimakasta. Ja helppotekoistakin.

 

Ehkä suurin heikkouteni on mieltymys juustoihin, eikä todellakaan mihinkään kevytjuustoihin. Suloisesti suolaa itkevä mustaleimaemmental, täyteläinen parmesaani tai pehmeän valkohomeen peittämä camembert, aah. Mausteinen aprikoosikompotti sopii aivan erityisen hyvin valkohomejuuston kaveriksi. Ohjeen olen muokannut Dansukkerin reseptistä. Namskis:

Mausteinen aprikoosikompotti

200 g kuivattuja, pehmeitä aprikooseja
2 dl valkoviiniä
2 dl omenamehua
0,5 dl hunajaa
kuivamausteita oman maun mukaan:
– kanelitanko
– mausteneilikka
– tähitanis
– inkivääri
noin 1 dl hillo-marmeladisokeria

Liota aprikooseja valkoviini-omenamehuseoksessa muutaman tunnin ajan tai yön yli. Siirrä kattilaan ja lisää joukkoon hunaja ja valitsemasi kuivamausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljaa poreillen 20–30 minuuttia. Lisää hillo-marmeladisokeri, keitä vielä muutama minuutti. Purkita ja jäähdytä. Kompotti säilyy hyvin jääkaapissa 2–3 viikkoa. Halutessasi voit notkistaa kompottia kiehuvalla omenamehu- tai viinitilkalla.

Herra Raadelmasta teki meille näin hienot valopuut täksi talveksi! Ne ovat siis alunperin pihamme pilvikirsikasta karsittuja oksia, jotka on istutettu pieniin sinkkiämpäreihin kivituhkan ja seulanpääkivien avulla. Joulukuusta emme tänä(kään) vuonna hankkineet, sillä jouluviikon koittaessa olimme jo viettäneet joulua parisen kuukautta Rouvan R:n töiden vuoksi. Ja ovathan nämä ympäristömyötäiset ”kuuset” siinäkin mielessä käteviä, etteivät ne varista neulasia!

Tällaisilla eväillä on siis selätetty vuoden pimeimmät päivät. Syksy ei ole ollut mikään menestystarina oikeastaan millään mittarilla, mutta valoisampia päiviä kohti olemme toivottavasti jo matkalla. Olin jo hyvinkin aikeissa lempata koko blogin, mutta onneksi en ehtinyt. Taas kerran huomaan, että tämähän on kivaa puuhaa – valjuista kuvista, sekavista otsikoinneista ja paperilautasliinoista huolimatta…

Kuulemiin siis! Leppoisia vuoden viimeisiä päiviä teille kaikille ihanille, jotka jaksatte näitä juttujani lukea.

4 kommenttia artikkeliin ”Tilpehöörejä

  1. Kiitokset mukavista jutuista, kauniista kuvista ja herkkuresepteistä kuluneena vuonna! Ja onnea uudelle vuodelle 2019! 🌠😊

  2. Mukavahan näitä on lukea joten älä nyt vaan lopeta. Hyvää Uuttva Vuotta teille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.