lampaanviulu_1p

Pengoin valokuva-arkistoani jokunen päivä sitten, ja mitäpä sieltä löytyikään: kuvasarja parin vuoden takaisesta pääsiäisenvietosta ja lampaanviulusta! Parempaa ajoitusta tuskin olisi voinut kuvitella. Tässä siis teille, rakkaat blogini lukijat, kaikkien pääsiäisruokien äidin eli lampaanviulun  ja kahvikermakastikkeen resepti.

lampaanviulu_valmistelut1

Tästä lähdetään liikkeelle: hankitaan parikiloinen lampaan reisi eli paisti eli viulu. Maustetaan, paistetaan ja nautitaan!

Perinteinen lampaanviulu kahvikermakastikkeella

(6-8- annosta)

1 kpl lampaan paisti (2,5 – 3 kg)

lihaan ja pinnalle:
n. 8 kpl valkosipulin kynttä

1-1,5 rkl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria
n. 1 dl sinappia (tavallista, esim. Auran vihreä sinappi)
2-3 rkl kuivattua rosmariinia tai n. 0,5 dl tuoretta rosmariinia hienonnettuna

valeluun:
n. 3 dl vahvaa kahvijuomaa

n. 3 dl kuohukermaa
vettä

kastikkeeseen:
n. 40 g voita

n. 0,75 dl vehnäjauhoja
valeluliemi + vuoan huuhteluliemi siivilöityinä
n. 2 dl kermaa
1 rkl sitruunanmehua
(tilkka soijakastiketta ja/tai vahvaa kahvijuomaa)
suolaa ja mustapippuria myllystä

Ota lampaanviulu hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Jos viulussa on paksulti rasvaa, kannattaa osa poistaa. Yleensä ei ole.

Kuori valkosipulin kynnet. Pistele paistiin viiltoja ja työnnä niihin valkosipulin kynsiä kokonaisina tai soiroina, jos kynnet ovat isokokoisia.

Hiero lampaanviuluun suolaa ja mustapippuria. Sivele se kauttaaltaan sinapilla. Ripota pintaan rosmariinia.

Nosta maustettu paisti uunivuokaan, laita lihalämpömittari lihaisaa kohtaa (ei kuitenkaan luuhun asti) ja nosta vuoka 225 C uuniin.

Valmista valeluliemi: sekoita vahvaan kahvijuomaan kuohukermaa. Voit lisätä mukaan ripauksen sokeriakin. Valele lampaanviulua vartin välein. Tarkista, että valeluliemi ei kuivahda vuoassa. Kaada vuokaan vettä, jos näyttää nihkeältä.

Kypsennä noin tunnin ajan, laske sitten lämpötila 150 C (tai jopa 125 C) ja jatka kypsentämistä silloin tällöin paistia valellen, kunnes lampaanpaistin sisälämpötila on 75 C. Tässä lämpötilassa paisti on kypsää, mutta ei vielä harmaata. Jos haluat täysin kypsän paistin, jätä liha uuniin kunnes mittari näyttää 82 C.

Viulun kypsymiseen on syytä varata aikaa ainakin  kolme tuntia.
Viulun kypsymiseen on syytä varata aikaa ainakin kolme tuntia.

Kääri paisti leivinpaperiin ja alumiinifolioon, peittele pyyhkeellä ja jätä vetäytymään.

Valmista kastike: siivilöi paistovuokaan kertynyt neste. Huuhtele vuoka tilkalla kiehuvaa vettä ja siivilöi sekin.

lampaanviulu_4

Kuumenna kastikekasari ja sulata voi. Lisää vehnäjauhoja niin paljon, että voi sitoutuu jauhoihin. Paahda jauhoseosta jatkuvasti sekoittaen kunnes jauhot ruskistuvat. Ota kasari liedeltä ja kaada joukkoon noin puolet paistoliemestä. Siirrä kasari takaisin liedelle ja kiehauta kastike voimakkaasti sekoittaen. Lisää lientä ja noin puolet kermasta. Keitä kastiketta miedolla lämmöllä ainakin 20 minuutin ajan.

Tarkista kastikkeen maku ja sakeus. Lisää paistolientä, kermaa ja tilkka sitruunan mehua. Maista. Lisää suolaa, mustapippuria tai tilkka soijakastiketta maun mukaan. Myös tilkka mustaa kahvia sopii maun viimeistelemiseen.

lampaanviulu_3

Nosta lampaanviulu lämmitetylle tarjoiluvadille. Leikkaa paistista viipaleita ja valuta niille vähän kastiketta. Tarjoa loppu kastike erikseen. Lisäkkeeksi sopivat keitetyt perunat sekä pavut tai parsakaali. Kyytipoikana on parasta täyteläinen punaviini.

lampaanviulu_2

Tällä ohjeella (ainakin suunnilleen) äitini tapasi valmistaa lampaanpaistin. Hän oli hyvä kokki niin halutessaan, useimmiten ruoanvalmistus ei huvittanut. Vaan suuren juhlan koittaessa haettiin pakastimesta lampaanpaisti, ja sitten oli herkkua tiedossa. Kahvikermakastike on täysin kielenvievää ja sopii lampaanlihan reippaaseen makuun. Kastiketta ja hyviä perunoita, aah…

Okoon tämä blogipostaus kunnianosoitus äidilleni, joka siirtyi tuonpuoleisiin pari viikkoa yllä olevien kuvien ottamisen jälkeen. Hommage à maman.

2 kommenttia artikkeliin ”Kaikkien pääsiäisruokien äiti: lampaanviulu ja kahvikermakastike

  1. Jokunen vuosi(kymmen) sitten muistan, miten oli eksoottista kuulla, että teillä syötiin lammasta pääsiäisenä. Siinä vaiheessa en ollut vielä kertaakaan sitä maistanut, kun se ei kuulunut sorttimenttiin meidän huushollissa. Muistan pohdiskelleeni, miltä se mahtoi maistua ja onko edes hyvää, koska äitisi mainitsi, että lampaanrasvan kanssa pitää olla tarkkana. Villanmakua ja sen sellaista. Kelataan muutama vuosi eteenpäin ja nyt meillä on toisinaan lammasta tarjolla ja se kuuluu Juniorin ehdottomiin suosikkeihin. Täytyypä kokeilla sinun reseptiäsi… Rosmariiniakin löytyy vaikka hur mycket.

    1. Joo, niistä vuosista, kun lampaanlihassa saattoi olla kuuluisaa villanmakua, on todellakin kulunut aikaa. Itse en ole sitä koskaan maistanut. Meidän lampaanlihamme tulevat Määtilalta, ja ne ovat itse asiassa karitsaa. Mutta suosittelen kokeilemaan tätä äidin perintöohjetta: lampaanliha on voimakasmakuista ja kestää mausteita ”murtumatta” 🙂

Comments are now closed.