Tässäpä pieni kuva-arvoitus: miten kuvat A ja B liittyvät toisiinsa? No tietenkin niin, että alakuvan kuha on polskinut vain muutamaa tuntia aiemmin yläkuvan Kuusistonsalmessa!
Ja mitenkäs se sitten on mahdollista? Kaunis kiitos kuhasta kuuluu naapuruston Herra Kantaraadelmalaiselle, joka kiikutti meille eilen aamulla pyyntituoreen kalan ja vieläpä valmiiksi fileoituna. Mykistävää.
Googlailin hetken reseptiä tälle herkulle, ja päädyin Kauppatorin Kalapoikien sivustolle. Heidän Kuha Meunière-ohjeensa vaikutti juuri sopivalta. Nam ja slurps. Parasta kalaa ikinä! Resepti vieä tässäkin:
Kuha Meunière
100 g kirkastettua voita
4 kpl kuhafileetä (noin 150 g per henkilö)
vehnäjauhoja
Maldon-merisuolaa
20 g kylmää voita
3 rkl hienonnettua persiljaa
1 kpl sitruunasta puristettu mehu
Aloita tekemällä kirkastettu voi: sulata pienessä kasarissa miedolla lämmöllä 100 g voita. Odota että voi sulaa, valkoinen hera laskeutuu kasarin pohjalle ja kirkas voisula jää kellumaan pinnalle. Kaada kirkas voi varovaisesti esim. kannuun niin, ettei hera pääse mukaan.
Kääntele kuhafileet kevyesti vehnäjauhoissa ja ripota niille suolaa. Kuumenna kirkastettu voi paistinpannulla ja paista fileitä n 2 minuuttia kummaltakin puolelta. Ota fileet pannulta ja pidä niitä lämpimänä.
Lisää paistinpannuun kylmä voi ja persiljasilppu ja freesaa nopeasti noin minuutin verran. Lisää sitruunanmehu ja anna liemen ruskistua kevyesti. Kaada kuuma persilja-sitruunavoi kuhafileiden päälle ja tarjoa heti keitinperunoiden ja kauden vihannesten kera.
Paistinpannulle muodostui kuin itsestään aivan mahtava kastike kirkastetusta voista, tuorepuristetusta sitruunan mehusta ja persiljasta. ”Turneeratut” perunat ja herneet täydensivät makua. Entäs kuha: niin tuoretta, että fileet käpristyivät paistinpannulla. Liha valkoista ja kauniisti lohkeavaa. Täydellistä.
Sole Meuniére eli meriantura leipurinrouvan tapaan valmistettuna oli muuten ruokalaji, joka mullisti Julia Childin maailman. Rouva Child söi sitä ensimmäisen kerran saavuttuaan Pariisiin. Seuraukset tiedämme!
Näin saatiin viikko käyntiin. Aurinkoista tiistaita teille kaikille!
ah ja voi, ikään ei voita tuoretta kalaa voissa paistettuna. Meillä brutaalisti on käytetty ihna kirkastamatta. Mutta joskus kirkasta kyytipoikana, vettä siis.. Oi te onnelliset 🙂 Aurinkoista viikonjatkoa!
…niin siis Mikään eikä ikään… ja ihan eikä ihna..hösä laittoi viestin oikolukematta.. pardon.
Sama hösä riivaa täälläkin! Mutta joo, tuo voin kirkastaminen sai aikaan kirkkaan kastikkeen, kun hera ei palanut pannuun. Kannattaa kokeilla 🙂 Aurinkoista viikkoa myös sinne Pariisiin!