Viime aikoina kotileivontaan on tullut paljon kaikenlaista uutta: on cup cakeja, macaronseja, whoopie-keksejä ja cake popseja eli kakkutikkareita. ”Kaikkea pitää kokeilla, paisti kansantanssia ja sukurutsaa” on ollut Rouva Raadelman mottona jo pitkään, joten eipä muuta kun leipomaan bake popseja, kakkutikkareita nekin!
Kakkutikkarihuuma alkoi varmaan jo vuosi sitten. Idea on hauska: kakun murusista, tuorejuustosta ja makuaineista väännetään tahna, joka puristellaan pikkuisiksi palleroiksi. Siinä puuhassa ovat kuulemma lihapullasakset paikallaan, jos joku Rva R:n lisäksi on hairahtanut mokoman epätyövälineen hankkimaan. Cake pops vastaa mielestäni vanhaa kunnon perunaleivosta, johon leipurit kasasivat kakkujen ja leivosten rippeet, kostuttivat ne punssilla ja pyöräyttivät marsipaanin ympärille.
Cake popseissa tuo marsipaani korvataan suklaakuorrutteella. Koska suklaakuorrutteessa on omat haasteensa, löytyy hyvin varustetuista leivontatarvikemyymälöistä helpompi kuorrutevaihtoehto. Sillä ei liene suomalaista nimeä vielä, mutta candy melts on tuote. Meltsejä saa suunnilleen kaikissa sateenkaaren väreissä.
No mitä sitten ovat bake popsit? Ne ovat pelkkää kakkua, ja koska kakkusista pitää saada pyöreitä, on taikina kypsennettävä bake pops-muotissa.
Sain tällaisen vinkeän pinkin silikonimuotin kokeiltavaksi ihqusta Kelovee-kaupasta. Muotilla syntyy 20 suloista kakkupalleroa kerrallaan.
Ja kas tässäpä ohje näihin palleroihin. Näyttävät muuten merkillisesti lihapullilta…
Bake popsit eli kakkutikkarit
(n. 40 kpl)
200 g tummaa suklaata
200 g voita
4 kpl kananmunia
2 dl tummaa sokeria (esim. demerera)
1 tl vaniljasokeria
2 dl vehnäjauhoja
koristeluun:
candy melts-kuorrutetta
(ruokaöljyä)
nonparelleja tmv. koristeita oman maun mukaan
lisäksi:
cake pops-tikkuja
Sulata suklaa ja voi vesihauteessa tai mikroaaltouunissa miedolla teholla (alle 250 W). Sekoita sulaneet ainekset keskenään. Jätä jäähtymään.
Vatkaa kananmunat ja sokeri hyväksi vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla. Lisää taikinaan ensin jauhot ja sitten suklaa-voiseos. Sekoita taikina tasaiseksi.
Laita uuni kuumenemaan 225 C.
Voitele silikoniset cake pops-muotit esimerkiksi vuokaspraylla. Siirrä taikina pursotinpussiin. Nosta cake pops-muotin alaosa leivinpaperilla peitetylle uunipellille.
Pursota cake pops-muottien alaosan onkalot täyteen kakkutaikinaa. Noin puolet koko annoksesta menee ensimmäiseen paistoerään. Paina cake pops-muotin päälliosa kiinni alaosaan. Nosta leivinpelti uuniin ja kypsennä noin 15 minuutin ajan.
Irrota cake pops-muotin yläosa varovaisesti alaosasta. Anna kakkusten jäähtyä hetki ja kumoa ne sitten muotista. Siirrä leivinritilälle jäähtymään.
Sulata candy meltsit mikroaaltonuunissa miedolla teholla (alle 250 C). Sekoita sulaneet melts-napit sileäksi tahnaksi. Jos se tuntuu kovin tahmealta, voit notkistaa massaa lisäämällä joukkoon tilkan ruokaöljyä.
Kasta cake pops-tikku ensin candy melts-massaan, työnnä tikku cake pops-kakkuseen ja pyöräytä kakkunen candy meltsissä. Valuta hyvin. Ripottele haluamiasi koristeita cake popsiin heti ennen kuin candy melts-massa kovettuu. Nosta kakkutikkarit tarjoilutelineeseen tai laita ne pystyyn vaikka styrox-palaan. Anna kuorrutteen jähmettyä.
Nämä kakkutikkarit sopisivat mielestäni hyvin vaikka itsenäisyyspäivän juhlintaan. Vink-vink-tpk!
Jos liikut tänään Paraisilla, niin poikkeapa Kelovee-kauppaan ja koko Paraisten Malmin ”Akkainiltaan”. Noita kakkutikkareita on ensimmäisille innokkaille tarjolla. Vi ses!
Rouva Raadelmasta 
Aftonki!
Olen hiljattain Blogistaniassa vapaalla tyylillä surffatessani löytänyt antoisille sivuillesi. Hauskaa, että joku bloggailee omalta kotiseudultani (tässä kohtaa allekirjoittanut luo mielessään kaihoisan katseen Kuusiston salmeen). No, eilen ryhdyin tuumasta toimeen ja kokkailin reseptisi mukaisesti Yumikon kanaa.. Se oli niin mahtava suksee, että testannen muitakin ohjeitasi lähiviikkoina :). Taisi löytyä miehelle(kin) uusi lemppariruoka. Kiitos siis inspiraatiosta!
T. Nelliina
Kiitos, olipa hauska kuulla Yumikon kanan suosiollisesta vastaanotosta :)!
Kuusiston salmi on muuten kauneimmillaan minun mielestäni juuri nyt: muutama kylmä yö on ”sammuttanut” värit ja meri on sellainen raskasliikkeinen, ihan kuin olisi rasvaa veden pinnassa. Talven odotusta!
Täällä Pirkanmaalla voi vaan haaveilla meren liikkeistä ;). Tuo teidän Arttu-koiruutenne näyttää olevan sydämiä sulattavan ihana. En taitaisi malttaa lähteä töihin ollenkaan tuollaisen luota, ja ihmettelen niitä, jotka siihen pystyvät :D. Totuuden nimessä on myönnettävä, että oman koirani ollessa pentu jouduin karaisemaan itseni kotoa sorvin ääreen lähtemiseen…
Arttu-veijari on kyllä mainio tyyppi. Kävimme tänään eläinlääkärissä rokotuttamassa Artun ensimmäisen kerran. Koira oli reipas oma itsensä. Onneksi voimme tehdä kotona töitä, eikä ole siis paineita aamulähtemisiin. Vaikka hyvin Arttu on pärjännyt yksinollessaankin – tai ainakaan emme ole kohdanneet mitään terminaattoritouhuja yksinolon päättyessä. Ennemminkin vain unisen koiranpennun 🙂
Kokeilinpa Rouvan ohjetta kun satuin hankkimaan heräteostoksena tuollaisen kakkutikkarimuotin. Mainiota että olit jakanut tämän ohjeen. Muotilla tehtäviin kakkusiin kun en löytänyt muita kuin tämän sinun ja muotin valmistajan oman ohjeen.
Ensin tein kakkuset ihan omalla perusmuffiniohjeella. Kakkuset kohosivat komeasti, mutta niistä tuli niin huokeita, etteivät tikut pysyneet hauraassa taikinass. Tikut lähtivät irti suklaaseen dippailussa ja pallerot murtuivat. Pallerot kuitenkin painavat suklaakuorineen jonnin verran.
Sinun ohjeesi vaikutti sopivan jyhkeältä ja kakkupalleroista tulikin mukavan napakoita.
Jäin vielä miettimään miten saisin taikinan kohoavan täyttämään muotin yläosat. Nyt jäivät kolmanneksen verran muotin katosta. Täytin alaosat pikkuisen kupruisesti ylitäyteen. Ehkä hitusen verran överimmin ois ollut vielä varaa täyttää. Mietin myös voisko ohjeeseen lisätä pikku ripsauksen leivinjauhetta?
Ihan samaa jäin miettimään, että saisiko leivinjauheella muotin yläpuolen täyteen. Täytyypä kokeilla, kiitos ajatuksesta. Voin kuvitella, että liian hötöinen massa on vielä hankalampi käsitellä kuorrutusvaiheessa kuin inasen liian tiukka. Hmm. Jäädään pohtimaan asiaa.
Eniten minua houkuttaisi löytää ohje jollekin suolaiselle pikkupalalle. Googlailin jenkkiohjeita ja kokeilin sellaista, johon tuli fetajuustoa. Oli kamalaa. USAssa näkyy muuten olevan myynnissä sähkökäyttöisiä bake pops-laitteita! Kaikkea he keksivät 😉
Koska olen cake pops auktoriteetti (pelkästään nykyisen asuinmaani – USA – perusteella; en ole koskaan tehnyt niitä), niin pienellä nettihaulla löysin, että muutkin alkuasukkaat ovat maininneet lisäävänsä leivinjauhetta, että saavat muotissa kauniita pyöryköitä, jotkut vannovat ”brownies”-tyyppiseen taikinaan, koska se on tiukkaa ja sitä tuossa toden totta taidetaan tarvita, koska se kuorrutus painaa jonkin verran. Ja sitten on niitä, jotka pyörittävät käsin tiukasta taikinasta pyöryköitä (tulivat lihapullat mieleen), koska eivät perusta noista muoteista. Luin myös näppärän idean, että siihen tikunreikään kannattaa kaataa hitusen kuorrutetta ja iskeä tikku siihen jähmettymään joksikin aikaa. Sittenpä on tikku pönäkästi pallurassa kiinni, kun tulee kuorrutuksen aika. Pari saittia, jotka löysin, ovat tässä: homemakerchic.com/2012/08/24/how-to-make-fool-proof-cake-pops/
ja http://www.52kitchenadventures.com/2012/03/05/5-tips-to-make-cake-pops-more-easily/
Iso kiitos kommenteistasi! Tuota tikun kastamista kuorrutteeseen kokeilin itsekin, ja se toimii hyvin. Mielenkiitoinen tuote tuo cake/bake pops on. Seuraavaksi aion kokeille whoopie pien valmistamista. Saas nähdä, onnistuvatko…
Hei, ostin myös heräteostoksena kakkutikkarivuoan, ajattelin tehdä niitä lastensynttäreille. Huomioin saman kuin yksi aikaisempi kirjoittaja – netistä ei löydy ohjeita vuokatikkareille vaan pyöritettäville. Oletko sattuisin kokeillut pyöritettäviä, kun mietin kummat olisi helpompia/toimivampia? Vuoka vielä odottaa pakkauksessaan sopivaa hetkeä 🙂
Moi! En ole kokeillut pyöritettäviä kakkutikkareita, mutta luulisin, että vuoassa paistetut olisivat lasten käsissä toimivampia kuin pyöritetyt. Pyöritetyissä on nähdäkseni se ongelma, että ne ovat hajoavaisempia, kun raaka-aineena ovat kakkumurut ja tuorejuusto. Tämä siis ihan mutuna :)! Edit: Nuo cakepopsit ainakin valmistuivat tosi nopsasti!
Meillä ainakin myös pyöritellyt on toimineet hyvin lastenkin käsissä! Oon tehnyt ensin kääretorttupohjan tyylisen läpyskän ja sen jälkeen sekoittanut sen tuorejuuston tai jonkun muun töhnän kanssa. Kerran kokeilin murokekseistä ja lemon curdista, ne oli aivan ällöttävän makeita, liian makeita jopa minunkaltaiselle sokerihiirelle. 😛 Mutta siis nuo pyöritellyt on niin jämäköitä, että ne kyllä pysyy koossa kun puraisee. Itse ainakin olen sen kakun tai keksit murustellut mahdollisimman pieniksi, niin pysyy hyvin koossa.
Kiitos vinkistä, täytyykin kokeilla :)!