”Oho, meillä on oikein pöytäruokaa” totesi Herra Raadelmasta viime sunnuntaina. Juu, on ollut vähän kiirettä enkä ole ehtinyt tai jaksanut laittaa sellaista ateriaa, jonka vuoksi olisin kattanut pöydän vain meitä kahta varten.

Kimmokkeen tähän perinteiseen sunnuntaiateriaan sain lähikaupan perunalaarista, jossa multaiset Rosamunda-perunat suorastaan hohtivat rubiininpunaisina. Niistä syntyisi ehkä maailman paras perunagratiini!

Gratiinin ohje on sveitsiläisen keittiöguru Frédy Girardet’n laatima, mutta muokkasin sitä vähän. Girardet on tullut tunnetuksi kevyemmän ranskalaisen keittiönäkemyksen ansiosta. Tämä perunagratiini onkin kuohkea ja kevyehkö. Itseäni ei miellytä kälyinen rasvagratiini, jossa perunat uivat kermassa ja pahimmassa tapauksessa komeus on vielä kruunattu juustoraasteella.

Frédy Girardet vastustaa myös jauhosuurusteisia kastikkeita, ja niinpä meidänkin paistikastikkeemme oli tällä erää sky-tyyppinen liemi. Kastikeohjeessa on kuitenkin suurustetta, koska liemen hauduttaminen sopivan sakeaksi ei nyt sopinut aikatauluuni.

Perinteinen pyhäpäivän ateria on mukava tapa. Rauhoitutaan syömään yhdessä, avataan vähän parempi viinipullo ja kuunnellaan kivaa musiikkia. Nautitaan elämästä. Suosittelen.

Ranskalainen perunagratiini Frédy Girardet’n tapaan

n. 1 kg perunoita
n. 25 g voita
3 dl maitoa
3 dl kermaa (tai 4 dl maitoa ja 2 dl kermaa)
1 kpl valkosipulin kynsi (pieni) hienonnettuna
1 tl suolaa
0,5 tl muskotiipähkinää
ripaus cayennepippuria

Kuori ja viipaloi perunat. Sulata voi uuninkestävässä paistokasarissa tai kattilassa, jos haluat tehdä gratiinin uunivuoassa. Lisää kasariin maito, kerma ja mausteet. Kiehauta ja lisää joukkoon perunat.

Keitä miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan ja siirrä gratiini 150-175 C uuniin. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään 160 C uunin lämpötilaa. Kypsennä puolisentoista tuntia. Jos gratiini näyttää kuivahtavan, voit lisätä vuokaan maitoa tai kermaa.

Paahtopaisti perinteiseen tapaan

n. 1,2 kg naudan sisäpaistia
suolaa ja mustapippuria myllystä
n. 0,5 dl kuivaa sherryä
n. 0,5 dl soijakastiketta (Kikkoman)

sky-kastikkeeseen:
paistin marinadi ja uunivuokaan mahdollisesti kertynyt paistinliemi
n. 1 dl punaviiniä
ripaus sokeria
n. 1 rkl suurustetta (esim. Maizena tummien kastikkeiden suurus)
25 g voita

Ota paistinpala huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen kypsentämistä. Kuivaa lihan pinta. Kuumenna paistinpannu hyvin kuumaksi. Paahda lihapalan pinnat kauttaaltaan – huom! ilman rasvaa! Nosta paisti uunivuokaan, laita paistiin paistolämpömittari ja siirrä vuoka 125 C uuniin.

Kypsennä, kunnes paistin sisälämpötila on 65 C. Jos haluat sisältä punaisemman paistin, riittää sisälämpötilaksi 62 C.

Ripota paistille suolaa ja jauha mustapippuria. Peittele paisti ja jätä jäähtymään.

Kun paisti on huoneenlämpöinen, siirrä se kaksinkertaiseen muovipussiin ja lorauta pussiin sherry ja soijakastike. Sulje pussi huolellisesti ja nosta paisti jääkaappiin. Siivilöi uunivuokaan kertynyt paistinliemi ja siirrä sekin jääkaappiin.

Valmista kastike: kaada marinadi ja mahdollinen paistinliemi pieneen kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää punaviini ja jatka keittämistä muutaman minuutin ajan. Tarkista maku, lisää tarvittaessa sokeria. Suurusta kastike ripottamalla suurustetta liemeen ja keittämällä hetki jatkuvasti sekoittaen. Lisää lopuksi kastikkeeseen nokare voita ja ota kastike pois liedeltä.

Juuri ennen tarjoilua leikkaa paistista kauniita, ohuita viipaleita. Asettele ne tarjoiluvadille. Tarjoa kastiketta paahtopaistin kera. Mustaherukkahyytelö ja hillosipulit piristävät ateriaa, samoin kuin raikas salaatti.

Tämä syksy on ollut todella kiireinen, mutta nyt alkaa helpottaa. Paitsi mielenkiintoisista ja haasteellisista töistä päivät ovat täyttyneet pienimuotoisesta kodin kunnostamisesta. Ilmatointikanavat on puhdistettu, takka ja ilmalämpöpumppu (kuvassa oven yläpuolella) on asennettu, varastoja siivottu (taas kerran!) ja vieläpä kaapistoja uusittu.

Meidän eteisemme on ollut todellinen murheenkryyni. Ulko-ovi avautuu suunnilleen suoraan olohuoneeseen eikä alkuperäisessä asunnon kaapituksessa ollut lainkaan huomioitu päällysvaatteiden paikkaa. Niitä varten oli yksi tavallinen tankokomero. Viereen oli neuvokkaasti tehty siivouskomero!

Olimme tätä ongelmaa pähkäilleet pitkään. Mihinkään überkalliisiin uudistuksiin emme olleet halukkaita ryhtymään. Turkulainen Lupin osoittautui aivan oivalliseksi liukuovien toimittajaksi. Tilaus, mittaus ja asennus toimivat aikataulussa – eikä hintakaan saanut lentämään pyrstölleen! Vanha komeropari jäi siis peiliovien taakse, ja kaappi vetää nyt tuplasti tavaraa sisäänsä.

Eteisen toisella seinällä meillä oli aiemmin peili, joka nyt jäi turhaksi uusien peiliovien vuoksi. Peilin jäljiltä eteiseen jäi tyhjä naula, mutta sillepä löytyi käyttöä, kun poikkesimme hakemaan kehystämöstä pari tauluamme. Kehystämössä oli myynnissä turkulaisen graafikon, Juha Joron pieni monotypia. Nyt se on meidän eteisessämme! Pidämme siitä kovasti. Muista tauluista lisää myöhemmin.

Näin olemme tehneet paikallisia valintoja ja omalta osaltamme tukeneet lähiseudun yrittäjiä. Siitä tulee hyvä mieli. Terv. nimim. yrittäjä Piikkiöstä 🙂