Onneksi on taas jo perjantai ja tämä(kin) piiiiiiiiiiiitkä viikko alkaa saavuttaa päätöksensä.
Rouva R:aa riivaa parhaillaan voimakas vihreän kaipuu. Vaikka maisemat ovat olleet huikean kauniit, hanget hohtavat valkoisina ja taivas oli eilenkin sinisen kuulas, olisi kevät jo kovin tervetullut. Selasin kesäkuvia ihan piristyksekseni.
Eilen kauppakassiin sujahti pari rasiaa pinaattiakin ihan vain itsekseen, mutta en sitten jaksanutkaan valmistaa niistä ruokaa. Herra R. vietti eilisen illan kaveriporukallaan jääkiekko-ottelussa, joten oma iltani kului ”laatuaikana” eli mussuttamalla suoraan jääkaapista leikkeleitä ja sinihomejuustoa (ei siis ihme, ettei oikein innosta tämä päivä).
Katselin aikani kuluksi televisiosta Master Chef-ohjelmaa, jossa silvottiin kuhaa ja keiteltiin omituisia kalaruokia. Millähän kriteereillä tämänvuotiset kisaajat on valittu? Muistelin, että aiemmin oli sellainen esikarsinta, jossa porukka laitettiin hienontamaan sipulia yms, mutta menikö tuo osa ohjelmaa minulta ohitse?
Ymmärrän toki, että televisioshowta varten aineistosta on poimittu mehevimpiä otoksia, joissa kastikkeet kiehuvat liedelle ja suklaafondantit leviävät lautasille, mutta melko heppoisilta kokkailijoiden taidot vaikuttavat. Miten joku voi kuvitella olevansa Master Chef, jos on ennen kilpailua tullut kerran fileoineeksi kalan? Ja keittävänsä ensimmäistä kertaa elämässään valkoviinikastiketta?
Eilen mediassa pyöri Cisionin listaus tammikuun 2013 top-10 ruokablogeista. Minua ilahdutti suuresti, että Campasimpukka oli arvostettu toiseksi parhaaksi. Onnittelut Campakeittiöön! Ahkera ja taitava bloggaaja olisi Rouvan mielestä ansainnut kultamitalisijan.
Kivaa oli huomata, että listalla oli muitakin omia suosikkejani kuten Siskot kokkaa, Kaikki äitini reseptit sekä Hellan ja viinilasin välissä. Lämpimät onnittelut teillekin! Voisi siteerata vichyvesimainosta vuosien takaa: kyllä blogeissakin on eroja. Oikeisiin olivat Cisionissa päätyneet.
Kun tästä jutusta on nyt muodostumassa mediakeskeinen, niin nostanpa esiin vielä yhden aiheen. Männäviikoilla on ainakin Hesarin palstoilla käsitelty ärsyttävimpiä uudissanoja, ja uusia sanoja myös yleisemmin. Tänään kyytiä sai kyberturvallisuusstrategia, tai tarkemmin työryhmän käyttämä kieli. Aivan aiheesta. Virkamieskieli on käsittämätöntä.
Luin loppuvuodesta Katleena Kortesuon ja Jarkko Kurvisen blogimarkkinointikirjaa, ja ajauduin Katleenan ”Ei oo totta”-blogiin. Katleena Kortesuo on kehittänyt ”Tekstigeneraattorin asiantuntijoille”, ja siihen kannattaa kyllä tutustua – vaikkei olisi virkamiesjargonin kanssa missään tekemisissä ollutkaan! Lisäksi generaattorilla voi tuottaa yrityspotaskaa. Olkoon tämä perjantaipostaukseni loppukevennys!
Ja lupaan taas palata ruotuun: yritän kokkailla viikonloppuna jotakin, josta saan reseptipostauksen.
Mukavaa viikonloppua!
Rouva Raadelmasta 
Hyvää viikonloppua sinne! On muuten jäänyt kertomatta että meidän majailu siellä ”naapurissa” on päättynyt ja sai ihmemieheni omakseni tänne kotiseudulleni 🙂
No, nyt kuitenkin asiaan, katsoin myös tuota MasterChefiä eilen ja aiheutti kyllä silmien pyörittelyä, perushomma: kalan fileointi oli kilpailijoilla kyllä harvinaisen huonosti hallussa. Ehkä he eivät ole asiaan saaneet niin hyvää oppia kuin allekrjoittanut aikanaan 😉
Mielenkiinnolla odotan uusia reseptipostauksia. Nytkin tulin kurkkimaan ideoita viikonlopun ruokiin, molemmilla vapaata ja haluaisin tehdä jotain mitä en ole ennen tehnyt ja täältähän se idea sitten aina lähtee 🙂
ONNITTELUT!!!!Voi miten hauskaa, että päädyitte tuohon ratkaisuun ja saman katon alle 24/7/365!!!!
Joopa, pahaa teki katsella kuhan ölväämistä. Kyllä sen nyt ymmärtää, ettei homma millään pikaopetuksella tai kuvasarjaa seuraamalla suju hetimiten, mutta sitä en tajua, että tyypit kisaavat Master Chef-tittelistä!
Toinen juttu, mikä pisti silmään, oli kalaruokien maustaminen. Taidetaan täällä Suomessa olla thaimaalaistuneita, kun joka paikkaan tungetaan chiliä, valkosipulia, inkivääriä, korianteria, limettiä, kalakastiketta jne. Itse pidän kalasta suolalla maustettuna, ehkä tillin ja sitruunan kera, mutta kuulunkin sarjaan ”viimeiset brontosaurukset”…
Mä voin olla osa viimeistä brontosauruslaumaa myös 😀
Ja kiitos onnitteluista, tässä on nyt ensimmäinen työviikko takana yhteiseloa ja kerrassaan mainiolta tuntuu, töitä on molemmilla kahden ihmisen edestä..! Lähinnä käyty nukkumassa samassa sängyssä, mutta onhan sekin jo jotain 🙂
Ja asiasta ruokaan; päätin nyt valmistaa tuota gratinoitua possunfilettä jonka reseptiä aikaisemmin toivoin. Katsotaan millaisen lopputuloksen saan aikaan ja palaanko siihen vuosien (yli kymmenen vuoden!!!) takaiseen makumaailmaan 🙂
Hehee, jaan kyllä tuon työnäkökulman :)! Ja toivottavasti possugratiini maittaa teille molemmille. Pitäisköhän itsekin tehdä sitä taas, vaikka broilerista…hmmm
Oi, punastun täällä, Campa on kuitenkin ihan pikkublogi ja siksi tuollainen rankeeraus melkein pelottaa 😀 Mutta onneksi saan jatkaa omalla tyylillä, rimaa hipoen edelleenkin!
Sinä olet taitava ja aikaansaava bloggaaja, ja Rouva R:n kategoriassa ihan paras (meillä Varsinais-Suomessa ei turhasti ylistetä mitään eikä ketään). Joten NAUTI nyt Campasimpukka ja jatka omalla tyylilläsi!
Kiitos, RRaadelma, kyllä minä yritän, lappilaisella sydämelläni:D
🙂