Rouva R. on taas ajautunut siihen jamaan, että ruoanvalmistus ei jaksa kiinnostaa lainkaan. Esimerkiksi eilen tein maailman kamalinta sienipastaa. Useampi ateria on kuitattu erilaisilla makkararatkaisuilla eli lämpimillä nakeilla tai kylmällä lenkkimakkaralla. Vihannekset eivät maistu miltään – ja ovat lisäksi ryökäleen kalliita. Jouluruokiin ei viitsisi vielä tarttua ja grillikin on ja pakattu talviteloille. Mälsää.
Viime viikonloppuna päätin valmistaa meille kunnollisen hampurilaisaterian. Haahuilin markettikaupassa ja etsin hampurilaissämpylöitä. Eikö minkään ketjuleipomon todellakaan kannata valmistaa tuoreina myytäviä hampurilaissämpylöitä? Muovipussiin pakatut tuontipullat eivät vetoa meikäläiseen. Miten niissä voi olla niin pitkä myyntiaika? Melko usein olemmekin rakennelleet hampparimme paahtoleipäviipaleille, mutta ei sekääm oikein toimi.
Joten eipä muuta kuin ”kuukkeli” käyntiin, ja hakutoiminnolla löytyikin sitten Jauhot suussa -blogista hyvä ohje. Kirjoitan sen nyt tähän, jotta muistaisin jatkossa itsekin sen. Ohje on kuulemma Helene Johanssonin Leipä-kirjasta. Sitä voisi toivoa joulupukilta…
HAMPURILAISSÄMPYLÄT
(16 kpl)
5 dl maitoa
75 g hiivaa
15 g merisuolaa (1 rkl)
750 g vehnäjauhoja (n. 11 dl)
50 g voita
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva maitoon, lisää suola ja jauhot kerralla. Vaivaa taikinaa voimakkaasti viitisen minuuttia, lisääs itten huoneenlämpöinen voi ja jatka vaivaamista toiset viisi minuuttia. Jos taikina tarttuu kovasti käteen. voit lisätä ropsauksen enemmän jauhoja.
Peitä taikinakulho liinalla ja anna taikinan kohota noin tunnin ajan. Ota taikina leivinpöydälle ja vaivaa sieläksi. Jaa taikina 16 osaan ja pyöritä palat palloiksi. Nosta sämpylät leivinpaperilla peitetyille leivinpelleille (kahdelle siis). Peitä pellit leivinliinalla ja anna sämpylöiden kohota 1,5 tuntia. Kyllä, luit oikein, pitkä kohoamisaika saa sämpylät nousemaan kauniisti.
Kuumenna uuni 225 C. Sipaise sämpylät kylmällä vedellä ja ripota niille seesaminsiemeniä. Paista uunin keskitasolla noin kymmenen minuuttia tai kunnes sämpylät saavat kauniin kullanruskean paistopinnan. Peitä lämpimät sämpylät leivinliinalla, niin sämpylät saavat pehmeän kuoren.
Meillä hampurilaisateria rakentui nopsasti uunigrillissä kypsennetyistä jauhelihapihveistä, rapeaksi paistetusta pekonista, cheddar-juustoviipaleista, salaatinlehdistä, tomaattiviipaleista, marinoidusta punasipulista, sekä chilimajoneesista. Ketsuppia oli myös tarjolla. Aikuisten hamppariaterialla ei juoda cokista, vaan Appassimento Vivaldi-punaviiniä. Se oli jossakin viiniblogissa mainittu löydöksi ja sai hinta-laatu-suhteeltaan perästi viisi tähteä. Ihan kelpo punkku.
Tällaisen aterian teilaaminen roskaruoaksi olisi täysin turhaa. Tai no, ehkä nuo pekonit voisi skipata, mutta lähempänä kevyttä ateria muuten on.
* * *
Voi ryönä tätä pimeyttä. Tänään on sentään päästy pakkasen puolelle, mutta luvattua lumipyryä ei sitten saatukaan. Tuleepi viimeisten tietojen mukaan perjantaina. Jäämme siis odottelemaan valkaisuhoitoa maisemaan…
Rouva Raadelmasta 
Ihan turhaan hampurilaisia pidetään roskaruokana. Kaikki on kiinni siitä valmistustavasta ja aineksista. Ei se paljon petraannu, kun leivänkin leipoo itse ja jos on hyvää lihaa pohjaksi, niin mikäpä nautiskellessa!
Olen aivan samaa mieltä! Lihaa, kasviksia, leipää – aivan perusruokaa. Ehkä sitten hampurilaispaikkojen ranskanperunat ja cokikset vievät vähän kokonaisuutta kuralle, mutta ne nyt lähinnä sisältävät turhia hiilihydraatteja, ei sen vaarallisempaa (tai no ranuissa on kyllä rasvaakin, hmmm…).
Vau mitä gourmet-purilaisia teillä oli. Ihan pakko tehdä tälle päivälle hirvi-burgereita kun näitä kuvia katseli.
Laitatko hirviburgeriseokseen jotakin rasvaista lihaa lisäksi? Vai teetkö ihan mureketaikinan?
Laitan yleensä aina joko possua tai lammasta, possua useimmiten. Nyt tein pihvit
tuon ohjeen mukaan. Lisukkeet sitten tavalliseen tyyliini 🙂 (ei noin hienostunutta kuin teillä), ja juomanakin meni synttärijuhlilta jäänyttä kokista.