Tässäpä oivallinen iltapala, jos on sattunut syömään lounaaksi Hesen tarjoustuotteita. Ihan pakko oli päästä maistamaan Carrolsin Clubia eilen, sillä se oli aikansa ykkösherkku. Tai sitten aika kultaa muistoja. No, oli se hyvää, mutta niin oli poropiirakkakin.
Ohje on Gloria-lehden 10 parasta-juttusarjasta ja ulkoministeriössä työskennelleen lehdistöneuvos Ritva-Liisa Elomaan arkistoista. Kirsikkatomaattisalaatti on ehdoton lisäke, samoin lasillinen punaviiniä.
POROPIIRAKKA
pohjaan:
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,75 dl vettä
täytteeseen:
1-2 kpl sipulia
nokare voita
ripaus suolaa
100 g kylmäsavuporoa
n. 1 dl emmental-raastetta
2 kpl kananmunaa
1 kpl keltuainen
2 dl kermaa
1 dl maitoa (itse laitoin 3 dl kermaa)
1 tl timjamia
mustapippuria myllystä
Valmista pohjataikina nyppimällä rasva jauhoaineksiin. Homma käy kätevästi monitoimikoneessa, jos sellainen sattuu huushollista löytymään. Lisää vesi ja sekoita taikina kiinteäksi. Anna sen levähtää hetki.
Painele taikina irtopohjaisen vuoan pohjalle ja reunoille. Itse vuorasin vuoan rutistetulla leivinpaperilla. Vahvista piirakkapohjan reunat alumiinifoliolla ja esipaista piirakkapohjaa 225 C uunissa noin 10 minuuttia.
Täytettä varten leikkaa sipuli viipaleiksi ja kuullota pienessä voimäärässä pannulla. Jäähdytä. Leikkaa poro pieniksi kuutioiksi.
Yhdistä täytteen liemimäiset ainekset kevyesti vatkaten ja lisää mausteet.
Ota piirakkapohjasta alumiinifoliotuki pois (hehheh, tai jätä se siihen…) ja levitä täyteainekset piirakkapohjalle. Kaada liemitäyte edellisten päälle. Kypsennä 225 C uunissa noin puoli tuntia. Loppupaistoaikana uunin lämpötilaa voi laskea, jos piirakka alkaa tummua liikaa pinnaltaan.
Valmista vielä kirsikkatomaattisalaatti lohkomalla muutama desilitra kiriskkatomaatteja pikkukulhoon. Leikkaa basilikaa niiden päälle, lorauta viinietikkaa ja oliiviöljyä joukkoon ja mausta vielä suolaripauksella sekä mustapippurirouhaisulla.
Ilta Raadelmassa oli eilen tällainen. Varjot pitenevät ja alkaa olla syksyistä. Oli tämä kummallinen kesä. Satoi tai sitten tuuli kovasti, jos ei sattunut satamaan. Lomaa ei oikeastaan ollut, ja nyt senkin alkaa tuntea. Kunpa voittaisimme Lotossa ja pääsisimme vähän ”kiertelemmään maailimaa”…
Rouva Raadelmasta 
Täällä toinen Carrols-fani ilmottautuu. Ja olen sitä mieltä, että aika ei ole kullannut muistoja, mutta Hese on pilannut senkin (Clubin siis). Jenkeissä meillä oli yksi tuttu (miehen harrastuskavereita), vähän vanhempi mies, joka muisteli myös Carrolsia. Ketju taisi hävitä sieltä joskus 70-luvulla muistaakseni.
Hesehän sen Carrolsin täällä nielaisi, harmi kyllä. Mutta jos Macin ja Hesen väliltä pitää valita, niin Heseen sittenkin päädyn. En kestä Macin hajua, siinä on jotakin tympeää. Ja on kyllä tunnustettava, että vaikka kuinka kotona vääntää hampurilaista, niin ei mikään voita kunnon ”ulkoruokintaa” noissa paikoissa!