Kuva ei nyt oikein ole mairitteleva perjantai-illan voileipäaterialle, valitan. Josko tästä toisesta otoksesta selviäisi aihe…

Valmistin meille eilen fredagsmys-inspiroituneena Matplatsenin ohjetta mukaellen Bookmaker Toastit bearnaise-kastikkeella. Alkuperäiseen leipään olisi kuulunut tuon kastikkeen asemesta raastettua piparjuurta ja kananmunan keltuainen, mutta blogin Victoria oli vaihtanut komponentit.

”Paras leipä ikinä” oli Herra Raadelman mielipide annoksesta. Tosin hänellä oli jo aikamoinen nälkä tuossa vaiheessa iltaa. Pääsin kampaajalle perjantai-iltapäivällä ja kotiuduin vasta seitsemältä, jona aikana Herra oli päässyt Pirkanmaan-porukoilta syntymäpäivälahjakseen saamansa Koskenkorva-pullon äärelle. Pullo on suurin näkemäni, 1,5 litraa. Siitä riittää (toivottavasti) perjantaipaukkuja pitkään!

Yhteen leipään tarvitaan siis voissa paistettu paahtoleipäpala, revittyä rapeaa salaattia, viipaloitu tomaatti, medium-kypsä naudan filepihvi (ulkofilekin olisi sopinut, meillä oli pikkuruiset sisäfilepihvit) ja annos bearnaise-kastiketta. Ohjehan löytyy täältä blogistani. Annoksen koristeluun ja ehdottomasti makua antamaan kuuluu hienonnettua punasipulia, joka on Matplatsenin ohjeen mukaisesti liotettu jääkylmässä vedessä. Oli muuten rapeampaa ja miedompaa kuin sellaisenaan.

Lämpimät voileivät kyllä paljastavat ihailijansa iän. Oskarin- , ooppera-, metsästäjän- ja kappelileipien kultakausi sijoittunee  vuosikymmenelle 1960-70. BLT- ja klubileivät  sekä kylmät skagen- ja submarineleivät ovat ainakin Rouvalle uudempia tuttavuuksia, ja niidenkin reseptit ovat tulleet länsinaapurista.

Miksiköhän muuten suomen kielessä ei ole tuollaista mys-sanaa eikä siis käsitettä fredagsmys? Meillä on vain työmiehen lauantai…