Tässäpä nyt klassikoiden klassikko: bearnaise-kastike! Tein soosia jokunen viikko sitten, mutta se ei onnistunut. Nyt täytyy tuoreeltaan kirjata muistiin tämänpäiväinen versio.

BEARNAISE-KASTIKE

1-2 kpl shalottisipulia hienonnettuna
0,5 dl valkoviinietikkaa
0,5 dl vettä
1 kpl laakerinlehti
1 tl rakuunaa
kokonaisia valkopippureita

3 kpl kananmunan keltuaista
n. 170 g voita sulatettuna

n. 1 tl rakuunaa
tilkka Tabascoa
tilkka Worcestshire-kastiketta
ripaus suolaa
muutama tippa sitruunanmehua

Keitä hienonnettua sipulia ja mausteita valkoviinietikka-vesiseoksessa noin kymmenen minuuttia, jolloin sipuli ehtii muuttua läpikuultavaksi ja likimain kaikki neste haihtuu. Siivilöi jäljellejäänyt liemi kuumuutta kestävään kulhoon. Lientä saisi olla korkeintaan puoli deslitraa.

Sulata voi ja jätä odottamaan.

Lisää kulhoon, jossa liemitilkka on, keltuaiset ja nosta astia vesihauteeseen (kattilaan kiehuvaa vettä, kulho siihen päälle) ja vatkaa voimakkaasti. Keltuaiset vaahtoutuvat pikkuhiljaa vesihauteessa, vatkaa jatkuvasti, ettei seos kokkeloidu. Aloita sulatetun voin lisääminen pikkuisena liruna. Lisää voita aina, kun edellinen voi on sekoittunut kastikkeeseen. Jatka näin, kunnes koko voimäärä on ajettu kastikkeeseen.

Ota astia pois vesihauteesta ja tarkista maku. Lisää ainakin rakuunaa, Tabascoa ja suolaa. Worcestershire antaa mausteisempaa makua kastikkeeseen. Pidä kastike vähintään huoneenlämpöisenä tarjoiluun asti.

On melkomoisen hyvää! Tuo kuvassa näkyvä pehmeä kastikelaskos on ranskaksi nappée, eli se tarkoittaa sitä, että kastikkeessa on oikeaoppinen sakeus.

Meillä bearnaise tarjottiin paahtopaistin (ohje löytyy blogista) kyytipoikana. Lisäkkeinä oli uunissa paahdettuja tomaatteja ja pekoniin käärittyjä vihreitä papuja. Olemme nyt Herran kanssa pikkuhiljaa siirtyneet vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, jonka vuoksi ateria rakentui noista komponenteista. Ihan jees setti.

Nyt sitten jäämme odottamaan iltaa ja blogipalautearvontaa…vielä ehtii mukaan kisaan!