Iän kertyessä alkaa ymmärtää paremmin omat rajansa ja rajallisuutensa. Rouvan leivontakokeilut Runebergintortusta loppuivat sinä päivänä, kun ensimmäisen kerran maistoin Aschanin Runebergintorttua.
Se on nimittäin täydellinen. Maistakaa itse. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan julkinen rakkaudentunnustus Aschanin Runebergintortulle. Olen addiktoitunut siihen. Enkä suostu paljastamaan, montako on tullut syödyksi. Onneksi Runebergintorttusesonki on lyhyt, sillä muuten alkaisin muistuttaa sylinterinmallista torttua (hyvässä vauhdissa ollaan nyt jo!).
Vielä on aikaa helmikuun viidenteen päivään…
Rouva Raadelmasta 
Niinhän se on, että ihan kaikkea ei kannata alkaa tehdä ite. Laitan Aschanin nimen korvan taakse, ja jos satun siihen jossain törmäämään, niin maistan kyllä!
Joo, näin on. Laskeskelin juuri, että olen tainnut ensimmäisen Aschanin Runebergini syödä helmikuussa 1987. On siis ”Silver Jubilee” – 25 vuotta meheviä, arrakkipunssilla kostutettuja törtcheniä! Nuorena ja innokkaana yritin itse
vääntää– köh – leipoa Runebergin torttuja, ja niistä tuli erinomaisen kuivikkaita.Juuri puhuimme Herraseni kanssa, että sunnuntai on paitsi äänestyspäivä, myös Runeberginpäivä. Josta ajatus jatkui sitä rataa, että vaalikahveella olisikin paikallaan Runebergintorttutarjoilu. Ja minä miettimään, että millähän reseptillä sitä…..Mutta olipahan vapauttavaa lukea täältä, että jopa Raadelman Rouva kantaa pöytään ostotortut; ehkä siis minäkin! Nyt pitää enää löytää pääkaupunkiseudulta paikka, jossa näitä ihanuuksia on kaupan…
Näitä ei todellakaan voita mikään. Aschanilla ja Wayne’s Coffeella on jokin omistajataustainen yhteys, mutta en tiedä, myydäänkö tuotteita ristiin. Pohjois-Espalla ja Vallilassa näkyy olevan Aschanin omia kahviloita pääkaupunkiseudulla. Tietty voisi kokeilla jonkin muuten hyväksi havaitun Runebergintortun dippaamista punssiin?
Tuli jotenkin noista kuivikkaista leivonnaisista (= omat Runebergintorttukokeiluni) mieleen 1970-luvun kuitubuumi. Ihan vakavissaan Rouvallekin opetettiin kääretortun valmistamista ruisjauhoista! Täytteenä oli puolukkaa ja maitorahkaa niukahkolla sokerilisällä. Muistan ihmetelleeni, että miksi sitten edes ryhtyä kääretortun valmistamiseen, kun ruisjauhoista saisi hyvää leipää! Voi niitä(kin) aikoja!
Ruuneperintortut ovat kyllä makoisia (muistan Aschanin tuotteet omilta Turunajoiltani), mutta vähän sama kuin jouluglögillä ja tippaleivillä eli että hyvä, että niillä on oma sesonkinsa. Mahtaisiko Aschanilla olla sivupistettä Atlantassa???
Pitänee ehdottaa Aschanille! Vientiponnistelut käyntiin.
Täällä Tampereella mennään myös ankaraa torttukuuria. Paras paikallisista on joko Aallon tai Linkosuon leipomon kunnolla kostutettu torttu.
Aion tänään mennä täydentämään meidän Runebergintorttuvarastoamme, tiistaiset on syöty. Ja tirsk tuolle Rouva P:n kunnolla kostutetulle tortulle!!!!