Aurinkoista sunnuntaiaamupäivää! Viikonloppu on sujunut tietsikkaa vältellen, ja se on tehnyt hyvää niin sielulle kuin ruumiillekin. Tietokilpailu ja iltapäivälehdet ovat irrottaneet ajatukset bittimaailmasta, silmät ovat saaneet levätä taivaanrannankatselussa ja massua on hemmoteltu herkkuruuilla.

Eilisen menussa oli jo selkeitä kevään merkkejä. Alkuruoaksi ja samalla lounaaksi söimme annokset katkarapu-avokado-chili-tomaattisalaattia.

Tähän ei oikein ole määrämittaista ohjetta, ja kastikekin rakentui vain oliiviöljystä, sitruunanmehusta, merisuolasta, mustapippurista ja basilikasta.

Ateria jatkui illalla, ja silloin oli vuorossa hartaasti haudutettua härän rintaa ja risottoa.

Idea tähän ateriaan tuli torstaiselta lounaaltamme. Poikkesimme Herran kanssa meille uuteen lounaspaikkaan, Kaarinan tennishallin ravintola Jesse’s Dine’n. Olimme liikkeellä hieman liian myöhään, sillä lounaan vaihtoehdoista haudutettu häränrinta oli jo kokolailla syöty. Kaapaisin kuitenkin kulhosta lientä, joka oli kerrassaan herkullista. Eilen sitten keittelin oman versioni ja pääsin mielestäni melko lähelle Jessen versiota. Koska ohjeen kehittäminen on kesken, en siitä tämän enempää jaarittele. Palaan aiheeseen tuonnempana.

Häränrinnan lisäkkeeksi Jesse oli valmistanut risottoa, ja sekin oli niin hyvänmakuista ja -rakenteista, että oli pakko saada lisää. Valmistin meille eilen Risotto Alla Milanesen Antti Vahteran ja edesmenneen Visa Nurmen ohjeella. Olen sen hyväksi havainnut.

RISOTTO ALLA MILANESE

3/4 l kanalientä
2 rkl oliiviöljyä
1 kpl punasipuli hienonnettuna
200 g risottoriisiä (Carnaroli tai Arborio)
(250 mg sahramia)
100 g huoneenlämpöistä voita
4 cl kuivaa valkoista vermuttia (Noilly Pratt)
100 g raastettua parmesania
merisuolaa

Kuullota sipuli voin (puolet koko määrästä) ja oliiviöljyn seoksessa. Lisää riisi ja kuullota niitäkin hetki. Aloita kanaliemen lisääminen: kauhallinen kerrallaan sitä mukaa, kun edellinen on imeytynyt riisiin. Hämennä sännöllisesti. ”Keitä, kunnes riisi on sopivan tuntuista (al dente) ja kermamaisen oloista.”

Lopuksi, juuri ennen tarjoilua, lisää risottoon vermutti, loppuosa voista ja  raastettu parmesan. Älä keitä enää, vaan tarjoile heti.

Itse en käytä sahramia risottoon, mutta tehköön niin, ken haluaa. Täytyy sen verran elvistellä. että olen yhden studion avajaisissa saanut maistaa Vahteran omin käsin tekemää risottoa, ja olen sen jälkeen ollut ”myytyä naista”. Vahteran Rocca-ravintolassa taas söimme Herran kanssa elämämme kamalimman illallisen, joten tämä tieto tasapainottakoon tarinaa…

Jälkiruokana meillä oli perinteinen amerikkalainen sitruunapiiras, jonka jostakin syystä liitän aina pääsiäiseen. Hyvältä se maistui tammikuussakin! Rouvaa miellyttää niin kirpeä sitruunatäyte, että hampaissa vihloo. Se tasapainottaa marengin makeutta, mutta jokainen tehköön tässäkin niin kuin parhaaksi näkee. Ohje on muokattu ”jostakin”, ja on siinä mielessä neuvokas, ettei keltuaisia jää ylimääräisinä pyörimään jääkaappiin.

SITRUUNA-MARENKIPIIRAKKA

pohja:
100 g voita
0,5 dl sokeria
2 kpl kananmunan keltuaista
2 dl vehnäjauhoja
1 rkl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte:
3 kpl sitruunaa, joista yhden kuori raastettuna
1 dl vettä
3/4 dl sokeria
2 kpl kananmunan keltuaista
1 kpl kananmuna
2 rkl perunajauhoja
n. 25 g voita

marenki:
4 kpl kananmunan valkuaista
3 dl sokeria

Valmista ensin pohja: laita uuni lämpenemään 200 C. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon keltuaiset ja jatka vatkaamista. Kun taikina on kuohkeaa, lisää kuivat aineet kerralla ja sekoita. Levitä taikina irtopohjavuoan tai piirakkavuoan pohjalle. Kypsennä
200 C uunissa noin 15 minuuttia.

Valmista täyte: pese ja raasta kuori yhdestä sitruunasta. Purista sitruunoista mehut. Mittaa pieneen kattilaan vesi, sokeri, keltuaiset, kananmuna, raastettu sitruunan kuori ja perunajauhot.  Vatkaa hyvin ja kuumenna kiehuvaksi jatkuvasti sekoittaen. Kun seos on sakeutunut, lisää sitruunoiden mehut ja voinokare.

Valmista marenki: vatkaa valkuaiset hyväksi vaahdoksi ja lisää sokeria pikkuhiljaa vaahtoon. Kun kaikki sokeri on joukossa, on marenki valmista.

Kokoa piirakka: levitä sitruunkiisseli puolikypsälle torttupohjalle. Nostele sen jälkeen marenkia täytteelle. Marengin voi myös pursottaa täytteen pinnalle. Kypsennä 175 C uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes marenkin ruskistuu kauniisti.

Tarjoa jäähtyneenä. Pinnalle voi vielä tupsuttaa tomusokeria. Ikimuistoinen sitruunapiirakkatarjoilu oli Rouvan ja Herran Pirkanmaalta virittämä yhdistelmä: piirakka, espresso ja Limoncello-likööri. Oli viedä kielen mennessään.

Ja nyt suuntaamme Herran kanssa aamupäiväsaunaan. Kuuntelin viikolla Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja-emerita Pirkko Lahtea, joka kehotti rikkomaan arkipäiväiset rutiinit. Sillä saa hänen mukaansa mielen pysymään virkeänä. Hänen oma tapansa on mennä sunnuntaiaamuna saunaan ja siemailla valkoviiniä löylytauolla. Kuulosti täydelliseltä. Saunaan mars, vaikkei valkoviiniä olekaan!

8 kommenttia artikkeliin ”Kevätoireilua

  1. näyttää ja kuulostaa herkulliselta! täällä ihanuus kokkaa lounasta, mä meen avaamaan cavan – kaks pientä freixenet-pulloa 🙂

  2. Auringonvalo kyllä piristää! Joka päivä on valoa vähän enemmän:)

  3. Ihana menyy teillä! Hillitön ideä mennä saunaan sunnuntaiaamuna ja nauttia lasilliset valkoviiniä löylyjen välillä – elämäniloa ja hulvaton tapa todella rikkoa rutiineja.

    Kaunis, kirpakka päivä tänään todella onkin ollut. Meillä on sauna tänään hetken päästä (tavallisesti lauantaisin, onko tässä nyt pientä irroittelua?), kun viimeinenkin lapsi palajaa kotiin.

    Aurinkoista viikonalkua!

    1. Juu, kyllä välillä kannattaa kokeilla rutiinien rikkomista, vaikka pienemmältikin…

      Aurinkoista viikkoa myös sinulle! Pakkasta tuntuu ainakin riittävän!

  4. Erityiskiitos raikkaasta tunnelmakuvasta blogin alussa! Väriviitamiineja…-Satuin muuten minäkin kuulemaan tuon samaisen Pirkko Lahden innostavan rutiinienrikkomiskehotuksen. Saunakaverin hiihdellessä muissa maisemissa jäi tänä viikonloppuna tuo aamusauna kokeilematta. Mutta asiaan palataan meilläkin ihan varmasti!

Comments are now closed.