Kyllä vähän isommatkin koululaiset tarvitsevat koulutarvikkeita näin uuden lukukauden kynnyksellä. Tässä Rouvan tänään Herralta saamat ihan uudet ihanuudet: kännykkäkotelo ja kolikkokukkaro!

Kolikkokukkaro on erityisen tarpeellinen, koska web designer-koulun taukotilassa on varsinainen houkutusten keidas eli välipala-automaatti. Siihen pitää laittaa tasaraha, jota ei suinkaan aina ole matkassa. Kahviautomaatti on tähän asti hyväksynyt isompiakin kolikoita ja palauttanut ylimääräisen, mutta senkin toiminta oli kesätauon aikana muuttunut. Tuohon pieneen kukkaroon laitan siis eväsrahat. Kännykkäkoteloon taas viritin avaimenperän, joten nekin pysyvät matkassa mukana näinä lahopäisten ikääntyvien aikoina.

Nämä tarvikkeet löytyvät tänään Marimekosta, jossa poikkesimme ruokakauppakierroksella. Mukaan tarttuivat myös uudet ruokailualustat, jotka ovat sellaista muovitettua materiaalia. Meillä on Herran kanssa tapana sotkea ruokaillessa joko pöytäliina tai sitten omat paidat. Olkoon tuo pyyhittävä materiaali myönnytys arkiaterioilla, vaikka muuten niitä kammoksunkin.

Ja ehkä tuo ruoan roiskuttelu on osa tätä vanhenemista. Liekö syynä moniteholinssit vai mikä, mutta sapuskaa tuppaa todellakin tippumaan entistä useammin. Viime viikolla Herra kiiruhti yläkertaan punaviinilasi kädessään ja kompastui ylimmällä portaalla – arvatenkin juuri linssien vuoksi. No siinähän sitten pestiin portaat ja seinätkin punaviinistä!

Ikääntymisestä voi kyllä repiä ällöpositiivisiakin näkökulmia. Toissayönä meillä oli jostakin syystä melko lämmintä makuuhuoneessa (tai no syy on tietysti yllättävän lämmin ulkoilma) ja Rouvahan kärsii aika-ajoin näistä menopaussioireista, ja etenkin öisin. Herralla puolestaan on uniapneansa vuoksi alipainemaski. No, minäpä könysin sängyssä sen verran lähemmäs Herraa, että maskin puhallus osui kasvoihin ja saatoin taas palata unten maille. Täydennämme siis toistemme vajavaisuuksia mitä mainioimmin!

Huomenna tulee vuosi täyteen tätä bloggaamista ja sen kunniaksi julkistan kilpailun, jonka palkinnot hankimme tuolla samaisella Marimekko-reissulla. Jännittävää, eikö vain? Huomisiin siis!