Alkuviikon ruoanvalmistuksesta jäi tähteeksi vajaa rasiallinen sardelleja (Vitello Tonnatosta) ja samanmoinen määrä anjovista (Caesar-salaatista). Koska myös minifocaccioiden jäljiltä jääkaapista löytyi avattu purkillinen Kalamata-oliiveja, alkoi eilisillan menu hahmottua: Pissaladiere nicoise eli ranskalainen sipulipaistos.

Pissaladieren nimi ei viittaa pizzaan, vaikka niin voisi kuvitella, vaan kalaan ja suolaan. ”Nimi juontuu latinankielen kalaa tarkoittavasta sanasta piscis ja suolaa tarkoittavasta sanasta salis.” kertoo aiheesta Sikke Sumari, jonka pissaladiere-ohjeen löysin netistä. Itse muistelin, että pissaladiereen tulisi sipulin lisäksi tomaattia, mutta eipä näin ollut.

Sipulien määrä tuntui kaikissa löytämissäni resepteissä melko rajulta, mutta piirakkaa maistettuani totesin sen olevankin ruokalajin juju. Tässä kohtaa täytynee moittia Julia Childin ”Ranskalaisen keittiön salaisuudet” -kirjan ohjetta, jossa oli vähiten sipulia. Tai no, olkoon, näkyy sitä sentään olevan 900 grammaa, mutta Chez Jounin versio veti ennätyksen, 3 kiloa. Omassa versiossani oli 1,25 kg.

Sardelli oli mielestäni parempaa piirakan pinnalla kuin anjovis, mutta ellei sardelleja satu löytymään, voi piirakan tehdä mielestäni myös anjoviksista. Sardelleja on alkanut löytyä ihan tavallisista marketeistakin, kunhan vain katsoo oikeasta paikasta. Öljyyn säilötyt sardellit ovat yleensä kuivaelintarvikkeiden joukossa, kun taas anjovikset myydään aina kylmähyllystä.

Lisää versiointia löytyi myös pohjataikinassa. Osassa resepteistä käytettiin hiivalla kohotettavaa valkoista leipäpohjaa, osassa murotaikinaa. Päädyin jälkimmäiseen ja se kyllä toimi! Sipulitäytettä on niin runsaasti, että on mukavampaa nauttia piirakkaa helposti lohkeavalta pohjalta kuin sitkoisemmalta.

PISSALADIERE NICOISE

pohjataikinaan:
6 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
175 g voita
1,5 dl vettä

täytteeseen:
1,25 kg sipuleita
n.40 g voita
n. 0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl tuoretta timjamia
3-4 kpl laakerinlehteä
1-2 tl sokeria
1 tl suolaa
0,5 tl chilihiutaleita
mustapippuria myllystä
0,5 rasiaa anjovisfileitä
0,5 rasiaa sardellifileitä
n. 1 dl mustia oliiveja (Kalamata)

pinnalle: tuoretta timjamia

Valmista ensin pohjataikina monitoimikoneessa: mittaa kulhoon vehnäjauhot, suola ja voi. Sekoita ainekset leikkuuterällä tasaisiksi. Lisää joukkoon kylmä vesi ja sekoita taikina yhtenäiseksi. Voit valmistaa taikinan myös käsin nyppimällä rasvan jauhojen joukkoon. Tai voit käyttää valmista pakastepiirakkataikinaa.

Siirrä taikina jääkaappiin ja valmista täyte. Kuori ja suikaloi sipulit. Sulata laakeassa kattilassa voi, lisää oliiviöljy ja sipulisuikaleet. Kuullota sipulit pehmeiksi, älä anna niiden ruskistua. Mausta sipulit timjamilla, laakerinlehdillä, sokerilla, suolalla ja chilihiutaleilla. Pyöräytä lopuksi seokseen mustapippuria myllystä. Jätä odottamaan.

Valuta anjovis- ja sardellifileet sekä oliivit. Laita uuni kuumenemaan 225 C.

Kauli taikinasta leivinpaperilla vuoratulle leivinpellille noin puolen senttimetrin paksu, mahdollisimman laakea levy. Levitä taikinalle sipuliseos. Asettele kalafileet ja oliivit sipulin pinnalle.

Nosta piirakka uuniin ja kypsennä puolisen tuntia tai kunnes sipuli saa kauniin kullanruskean värin. Ota piirakka uunista, ripota pinnalle runsaasti tuoretta timjamia ja tarjoa hyvän viinin kera.

Ja punaviiniähän sitten pitää olla lasissa. Voi että, kuinka hyvä makuyhdistelmä siitä siunaantuikaan! Ja olihan tämä piirakka tavallaan hävikin torjuntaa, kun oli noita aineksia jo olemassa. Eli sai vielä hyvällä omatunnolla nautiskella.

Tänä viikonloppuna kokkailenkin sitten Stifadoa, jota ovat muutamat blogin lukijat toivoneet. Lampaan patalihakuutiot ovat jo sulamassa, joten malttakaapa vielä hetki.

Oikein rentouttavaa kevään viimeistä viikonloppua! Ensi lauantaina ollaan jo kesäkuun ja uuden sesongin äärellä!