Alkukuun helteet ovat nyt vaihtuneet viileiksi sadesäiksi. Parhaillaan sataa vettä ja lämpötila on 16 C, mutta eipä tuolla nyt väliä, kun suunnitelmissa ei ole kummempaa. Tavallinen sunnuntaipäivä, saunomista, lököilyä, viihtymistä uuden Vares-dekkarin parissa ja sen sellaista.
Eilen valmistin kala-aterian, joka rakentui rapeaksi paistetuista siikafileistä, vanhan ajan sitruunakastikkeesta ja Vuolan perunoista.
Rouva siis pyörähti pitkästä aikaa Turussa kauppatorilla, ja kuinka ollakaan, vakiperunanmyyjämme Vuola Kalannista aloitteli perunasesonkiaan juuri samaisena perjantaina. Pikkukapallinen Timoa tarttui mukaan, ja täytyy kyllä myöntää, että Timoissakin on eroja. Vuolat eivät käytä maanparannuskemikaaleja lainkaan, ja perunoissa on puhtoinen, raikas maku. Siikliä tulee kuulemma vasta juhannuksen jälkeen myyntiin, mikä on pienoinen harmi juhannusvieraitammekin ajatellen…
Mutta siis tuon aterian muihin komponentteihin palatakseni: fileoin itse kaksi villisiikaa ja pyöräytin fileet ennen paistamista ruisjauho-korppujauho-seoksessa. Käytän samaista seosta myös silakoiden paistamiseen: suunnilleen kaksi kolmannesta karkeita ruisjauhoja ja yksi kolmannes korppujauhoa, mausteena suolaa ja valkopippuria. Kun kalafileet on saatu kauttaaltaan leivitetyiksi, paistan ne voi-rypsiöljy-seoksessa pinnoitetulla pannulla. Kypsät, rapeat kalafileet nostan uunivuokaan, jonka laitan uuniin 150 C lämpöön hetkeksi.
Eilen tuon hetken käytin vanhanaikaisen sitruunakastikkeen valmistamiseen. Ohjeen löysin jostakin netin syövereistä, mutta en muista enää sivustoa. Näin se kuitenkin valmistetaan:
3-4 rkl voita
3 kananmunan keltuaista
4 dl kuohukermaa
1 sitruunan mehu ja raastettu keltainen kuori
n. 1 tl suolaa
n. 2 tl sokeria
iso nippu ruohosipulia hienonnettuna
Kuumenna kasari ja sulata voi. Vatkaa erikseen kulhossa keltuaiset ja kerma, ja kaada seos sitten voikasariin. Kuumenna ja sekoita, kunnes keitos sakeutuu. Lisää sitruunan mehu ja kuoriraaste sekä sokeria ja suolaa. Maistele, ja lisää tarvittaessa molempia (sokerin määrää on vaikea arvioida). Lisää kastikkeeseen lopuksi runsaasti hienonnettua ruohosipulia. Kaada kastike paistetuille kalafileille ja viimeistele annos tillisilpulla.
Hyvältä maistui, ja Herra kiitteli tätä komboa. Paistetulle kalalle on mukavaa löytää muitakin kastikevaihteoehtoja kuin iänikuinen kermaviiliseos tai Remoulade-muunnokset.
Muuten: tein tähän blogiin nyt reseptihakemiston, joka toivottivasti toimii edes jotenkin. Yritin etsiä blogipalveluntarjoajan työkaluvalikosta ankkuri-toimintoa, mutta en löytänyt. Nyt siis jotkin ruokaohjeet avautuvat saman linkin takaa, kun reseptejä ei pystynyt erottelemaan toisistaan tuolla ankkurimerkillä.
En tiedä, kiinnostaako ketään, mutta tällä blogilla on päivittäin noin kymmenen lukijaa. Huippupäivinä lukijamäärä huitelee kahdessakymmenessä. Lukijoista enin osa on suomalaisia, mutta myös Ranskasta ja Yhdysvalloista käydään saitilla. Googlettamalla näille sivuille päätyy useimmin hakusanalla ”lihapulla”. Toivottavasti nyt siis te, lihapullaohjeen metsästäjät löydätte etsimänne helpommin!
Alkava viikko onkin jo juhannus-sellainen. Saamme iloksemme juhannusvieraita Ison Veden takaa eli blogi-kumppanini Uchimurinan jälkeläisineen. Kivaa!
Tosin Raadelman yötön yö ei ainoan kokemuksemme perusteella tarjoa ihmeempää toimintaa. Vuosi sitten tulimme juhannusaatonaattona kotiin Espoosta auto täynnä Grunge-asuntomme irtainta. Jätimme siis jäähyväiset pääkaupunkiseudulle juuri silloin. Olimme Herran kanssa niin uupuneita, että vasta juhannuspäivänä alkoi virta kulkea. Aattoiltana istuimme parvekkeella ja katselimme läheiselle kokolle vaeltavia huppeli-ihmisiä. Mukavaa katseltavaa sekin oli, omalla tavallaan.
Niin, jäimme siis vuosi sitten lomalle, ja siihen päättyi Rouvan virkaura. Suunnitelmissa on oman yrityksen perustaminen noin puolen vuoden päästä. Herra puolestaan jää tänä vuonna kesälomalle heinäkuun alussa, ja siirtyy samanaikaisesti osa-aikaeläkkeelle. Ei näemmä ole meillä vuotta ilman muutosta!
Rouva Raadelmasta 