Jake Nymanin (jota fanitan!) tämänpäiväisessä Nousevan auringon talossa oli mukana The Thorns’in ”No blue sky”. Huikea biisi, kuunnelkaapa!
Kepeää pyhäpäivää, arki on vielä monen tunnin päässä!
Aamut eivät ole enää latteita…
…koska voimme nyt nauttia aamulattet! Huonoja vitsejä heti perjantaiaamuna, mihinkähän tämäkin päivä vielä johtaa?
Tadaa-uusi perheenjäsenemme!
Rouva bongasi viime viikolla De Longhi-merkkisen monitoimikahvinkeittimen Kodin ykkösen syyskatalogista – ja huimaan alennushintaan eli miinus 60 euroa. No, Herran taivutteluun meni noin viikko, ja koska olemme päässeet latten makuun läheisessä Aschanin tehtaanmyymälässä, niin kuinka ollakaan, laite kotiutui meille toissapäivänä.
Rouva on harjoitellut barrista-hommia pari kertaa ja tänään aamulla nautimme ihkaensimmäiset aamulattet!
Oli kyllä namia.
Croissant on valitettavasti eilinen eikä oikein napannut, mutta aikomus oli hyvä. Maidonvaahdottamiseen tarvitsemme vielä kannun tai muun apuvälineen, mutta hyvin höyrysi ja latte maistui juuri niin hyvältä, kuin sen pitikin.
Kahvikoneessa on sekin kiistaton etu, että voimme vihdoinkin käyttää kaikkia kahtatoista häälahjaksi saamaamme espressokuppia. Tähän asti ne ovat päässet esille munakuppeina. Kaikille hääpareille tiedoksi: jos päädytte Stockmannin lahjapalveluun, niin ottakaa huomioon, että voitte saada juuri tusinan kuppeja, mutta ette lainkaan alulautasia kupeillenne! Ohjeistaa nimimerkki ”Tosi on”!
Näin sitä taas elämisen laatu koheni pikkuriikkisen. Aamuihin on mukavaa herätä, kun tiedossa on iso lasillinen lohdullista maitokahvia.
Pasta Carbonara
Arki kun nyt koitti, niin palattiinpa keittiössäkin perusruokien pariin. Tosin asiaa avitti paikallisen K-kauppiaan varastotilanne; jostakin syystä hyllyt ammottivat eilen tyhjyyttään. Onneksi löytyi pekonia – ja vieläpä tarjoushintaan!
Näyttää kieltämättä epämääräiseltä…
Pasta Carbonara on helppo, nopea ja hyvänmakuinen arkiruoka. Siitä kiertää lukuisia reseptejä, joissa pekonin, kerman, keltuaisten ja mustapippurin lisäksi ruokaa lisätään milloin herneitä, milloin herkkusieniä tai sitten sitä maustetaan valkosipulilla. No, tämä minun ohjeeni on sveitsiläiskoulutuksen saaneelta keittiömestari Christopher Bueyiltä, joka perehdytti Rouvaa aikoinaan Cordon Bleu-kokkauksen saloihin.
PASTA CARBONARA
(4 normaaliannosta, 2 nälkäiselle)
2 pkt tuorepastaa
vettä, suolaa
2 pkt pekonia (yht. n. 300 g)
4 kpl keltuaista
3 dl kuohukermaa
mustapippuria myllystä
suolaa
parmesaaniraastetta
Laita iso kattilallinen vettä kiehumaan. Keitä siinä pasta pakkauksen ohjeen mukaisesti. Samanaikaisesti erota keltuaiset (valkuaisista saa taas marenkeja!) ja vatkaa kerman kanssa tasaiseksi seokseksi, mausta. Leikkaa pekoniviipaleet saksilla kylmään paistinpannuun ja kuumenna, kunnes ovat rapeita.
Kokoa pasta: valuta pasta ja palauta se kattilaan. Kaada joukkoon pekonit rasvoineen. Sekoita huolellisesti. Lisää kattilaan kermaseos ja kuumenna pastaseosta kunnes se sakeutuu. Sekoita ahkerasti, ettei homma kokkeleidu.
Kumoa tarjoiluastiaan ja ripota pinnalle reippaasti parmesaaniraastetta. Jauha lopuksi mustapippuria myllystä niin paljon kuin sielu sietää. Nauti.
Kelpo mättöä, joka tekee eetwarttia vaikkapa dagen efter-tilanteissa (ei nyt ollut meillä tästä kyse). Yöruokana verraton, kokeiltu on!
Ja tällaisiin tunnelmiin päättyi eilinen tiistai. Teimme Herran kanssa jo molemmat ihan täydet päivät omia töitämme. Ihme ja kumma, ei v—ttanut lainkaan!
Vielä kun pääsisi näistä painajaisista eroon, niin elämä hymyilisi. Toissayönä leivoin Barack Obamalle joulukakkua ja viimeyönä minua uhkailtiin aseella…Onkohan nyt musta kuu?
Rouva Raadelmasta 