Kuulin tämän J. Karjalaisen uuden kappaleen jokunen viikko sitten ensimmäisen kerran ja kokemus oli jotenkin häkellyttävä: onko tämä ”vanhaa-kunnon-jii-karjalaista” vai ihka uutta? Ja uuttahan se sitten oli. Tosin laulun yksi säkeistöistä käsittelee juuri samaa asiaa:
Sitten kerran kun avaat radion
kuulet kumman tuttua, kaunista
jonka luulet, oot kerran tuntenut
jonka luulit, oot voinut unohtaa
Viimeisimmässä Suomen Kuvalehdessä on hieno henkilökuva J. Karjalaisesta, suosittelen.
* * *
Ruokajuttuja ei ole nyt luvassa, eikä leivontaakaan. Ihmeellinen kuumeiluni, joka tulee ja menee eestaas, on taas palannut. Nymmääenjaksaenempiä. Yksi hyvä kalaruokaohje on luvassa, jahka tästä taas noustaan.
Rouva Raadelmasta 
Minulle kävi samoin. Piti kuunnella muutamaan kertaan ja miettiä, että tykkäänkö nyt yhtään vai en. Toisaalta pidän kappaleen ”hävikistä herkuksi”-teemasta, kierrätyksestä, mutta en ollut ihan varma tykkäsinkö siitä, miten rimmaus oli otettu aika rennosti. Sitten kun näin videon, olin myyty! Siinä mies, joka uskaltaa näyttää ikäiseltään ja on niin HOT! 😀
Ehkä se oli juuri tuo mainitsemasi ”rento rimmaus”, joka sai kuuntelemaan. Ja on se NIIN hyvännäköinen MIES :)!