Meillä tapaa käydä niin, että kun Rouva paiskii hommia ja keittiö melkein unohtuu mielestäni, syömme makkaraa. Useimmiten vielä kylmää lenkkimakkaraa jääkaapista, pakko tunnustaa. Mutta kyllä makkarasta välillä valmistetaan ruokaakin. Jokunen viikko sitten ruokalistalla olivat perinteisistä perinteisimmät makkaraperunat.

Lohkoperunat ja Hookoon Blöö keskenään paahtuneina ja pienellä punasipulisilpulla täyedennettyinä maistuivat ihan siltä kuin kuvitella voi. Mättöä, kenties.

Mutta viime viikonlopun ruokaostoksilla saimme loistavan reseptivinkin Skanssin Citymarketissa Savuhovin myyntipisteen ystävälliseltä myyjältä. Hän ehdotti tuore-chorizojen kypsentämistä uunissa perunoiden kanssa. Muistinkin sitten, että olin suunnitellut yhtä Nigella Lawsonin ruokaohjeen testaamista. No, se hanke taas kuivahti kokoon, mutta poiki uuden. Löysin chorizo-sanaa googlaamalla Hesarin Ruokatorstain sivuilta ohjeen chorizolle, uunitomaateille ja valkoisille pavuille. Vähän taas muokkailin ohjetta.

CHORIZOA, PAAHDETTUJA TOMAATTEJA JA PAPUJA

4 kpl chorizoa tai muuta mausteista tuoremakkaraa (meillä oli n. 500 g)
500 g kirsikkatomaatteja
2 kpl sipulia
2 kpl valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoetikkaa
muutama oksa tuoretta timjamia
1 tl kuivattua rosmariinia
suolaa
mustapippuria
2 tlk pieniä valkoisia papuja (ei tomaattikastikkeessa, esim. Pirkka)
(chilijauhetta)

Leikkaa sipulit lohkoiksi ja valkosipuli siivuiksi. Aseta uunivuokaan makkarat, kirsikkatomaatit, sipuli ja valkosipuli. Lorauta päälle oliiviöljy ja balsamico ja sekoita. Mausta timjamilla, rosmariinilla, suolalla ja mustapippurilla. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Ota vuoka uunista ja sekoita makkarasta ja tomaateista irronneen nesteen joukkoon pavut (huuhtele ne kylmällä vedellä). Laita vielä uuniin noin 20 minuutiksi. Jos pavut uhkaavat kuivua, lisää hieman vettä. Viimeistele chilijauheella ja tuoreella timjamilla.

Oli kyllä niin suunmukaista ruokaa, ettei paljon tähteitä jäänyt. Savuhovin chorizoissa ei ollut liikaa mausteita eikä valkosipulia, kuten joissakin valmiiksi pakatuissa oli, siis joita kerran tuli testattua. Tai tarkalleen samalla kerralla kahdesti, ensimmäisen ja viimeisen.

*  *  *

Eilinen sairauslomapäivä teki hyvää kipeälle selälleni ja mielialallekin. Ei enää purnauta.

Luin eilen loppuun viikonvaihteessa aloittamani Juha Itkosen Hetken hohtavan valon. Voi että, kun nuori mies osaa kirjoittaa hyvin. Mielenkiintoisia henkilöhahmoja ja juuri sellaista tarkkanäköistä arkisten(kin) tapahtumien kuvaamista, josta pidän. Suosittelen lämpimästi. Sopii ”esipuheeksi” tälle Ryhtymisen vuodelle 2013. Herra R. taitaa lukea kirjaa parhaillaan. Menenkin vaklaamaan häntä nyt. Joten ei kun terve!